Tuunausta: kirjoituspöytä ja vanha ikkuna

Aiemmin lupailin, että tulossa on postaus yhdestä tuunausprojektista. No. Saattekin nähdä kaksi tuotosta yhdessä postauksessa. Tässä kilometripostaus, olkaa hyvät!

Aloitetaan kirjoituspöydästä, jonka pelastin mummini kuolinpesästä. Edellisessä asunnossa meillä oli lastulevystä tehty halpispöytä, joka ajoi asiansa kyllä hyvin, mutta ei ollut täysin sopiva siihen tyyliin, jolla haluaisin kotimme sisustaa. Otimme vanhan pöydän muutossa kyllä mukaan uuteen kotiin, mutta emme ehtineet kokoamaan sitä ollenkaan ennen kuin sain tuunausprojektin loppuun. Niinpä meidän vanha kirjoituspöytä pääsi mieheni siskolle ja mummin vanha pöytä sai uuden kodin meidän luota. Sen lisäksi, että sain kauniin ja katseita kestävän kirjoituspöydän vieras-/työhuoneeseen, tärkeää on se, että pöydällä on tunnearvoa. Mummin pöydän ääressä istuessa pääsen lähelle muistoja mummista, joka oli minulle todella rakas <3

Pöytä on tehty männystä ja on täyspuuta takalevyjä lukuunottamatta. Pöytälevyn päälle ja takareunaan oli jäänyt tiukat tarrajäljet mummin liimaamista pehmusteista. Poistin pehmusteet ja irrotin tarrajäljet tarran- ja liimanpoistoaineella. Sitten vaan uudet nupit tilaukseen, hiomaan ja maalia pintaan. Sain maalata pöydän kolmeen kertaan ennen kuin puun syyt ja oksan kohdat peittyivät suurinpiirtein kokonaan. Vieläkin puupinta näkyy maalin läpi jonkin verran, mutta ei häiritsevästi.

Unohdin ottaa kuvia pöydästä ennen kun aloin hiomaan, mutta tässä pari kesken hiomisen otettua kuvaa. Kyllä niistä joten kuten näkee millainen pöytä oli aiemmin.

Ja tässä jälkeen:

Olen itse todella tyytyväinen lopputulokseen. Pöytä sopii meille nyt täydellisesti! (Tuon kaamean lattian haluaisin vaihtaa vaalemmaksi, mutta remonttikassaa pitää ensin kartuttaa.)

Sitten se toinen vähän pienempi projekti, vanha ikkuna. Tämän kaksiruutuisen vanhan ikkunan löysin sattumalta kirpputorilta ja pakkohan se oli kotiuttaa kun sellaisesta olin jo pidempään haaveillut. En vielä silloin tiennyt, että miehen siskon purettavasta piharakennuksesta olisin saanut kolmiruutuisia ikkunoita ilmaiseksi kuukautta myöhemmin. He eivät tienneet niiden arvoa ja olivat heittämässä aarteita kaatopaikalle. No, otin kyllä nekin edelleen-myytäviksi ja yhden säästin itselleni myöhempää käyttöä varten. Mutta siis takaisin aiheeseen...
Kirppisikkunan karmit olivat valkoiset, mutta maali rapisi aika pahasti pois. Rapsutin irtoavat maalit varovasti teräsharjalla ja sudin uutta (yllätys, yllätys) valkoista maalia reunoille. En maalannut tarkasti, vaan halusin ikkunan jäävän vanhan näköiseksi. Kittikin on osittain tippunut ja lohkeillut lasien ympäriltä, mutta en lähtenyt kittaamaan uudelleen. Pesin lasit, tilasin sisustustarran toiseen ikkunaan ja laitoin valokuvia toiseen ikkunaan ja valmista tuli. Nyt ongelmana on enää kiinnitys, kun ikkuna painaa kuin synti ja tarvitsee vähän järeämmät kiinnityssysteemit. En millään haluaisi ankkuriruuveja seiniin, kun niitä ei saa sitten millään pois sieltä seinästä. Ikkuna saa siis toistaiseksi majailla pöydän päällä seinään nojaten.

Tämmöisiä projekteja täällä. Tuo mummilta niin ikään otettu pinnatuoli kaipaa myös ilmeen kohennusta, mutta se saa odottaa ensi kesään.