Pientä näpertelyä

Meidät on kutsuttu lauantaiksi ihanan tytön 2-vuotissyntymäpäiville. Lahja on vielä hankkimatta, mutta kortin innostuin pikkumiehen päiväunien aikana tekemään. En todellakaan ole hyvä piirtäämään enkä askartelemaan, joten siksi olen tyytyväinen lopputulokseen. Kortista tuli yksinkertainen, mutta mielestäni kaunis ja lapselle sopiva. Lahjatoive oli "jotain pientä tyttömäistä", niin halusin tehdä kortistakin hyvin tyttömäisen. Etsin googlesta kuvia bambista ja hahmottelin ruudulta mallia ottaen kuvan vapaalla kädellä paperille sabluunaksi. Tällainen siitä tuli.

Toinen vähän pienempi näpertely oli vaatekaapin vetimien vaihtaminen. Haettiin viime viikolla appivanhempien luota mieheni vanhasta huoneesta hänen vanha vaatekaappi. Meidän uudesta kodista puuttuu vielä säilytysratkaisuja, joten oli kiva että saatiin vanha kaappi hyötykäyttöön. Vaatekaappi oli muuten silmiäni miellyttävä, mutta puunväriset vetimet häiritsivät kovasti. Asia on onneksi helposti korjattavissa ja laitoin heti alkuviikosta uudet kahvat tilaukseen. Toimitus oli nopea ja paketti tuli perille jo tänään. Näin 90-luvusta muistuttavat vetimet vaihtuivat enemmän omaa silmää miellyttäviin. Alla ensin kuvia kaapista alkuperäisillä vetimillä ja sitten uusilla.

Pahoittelen kuvien laatua! En osaa yhtään kuvata pimeällä ilman luonnon valoa. Olisi pitänyt ottaa kaikki kuvat salamalla, mutta valitettavasti otin ne ilman salamaa, mikä saa kaapin näyttämään keltaiselta, vaikka on valkoinen..

Mukavaa loppuviikkoa!

Tuunausta: kirjoituspöytä ja vanha ikkuna

Aiemmin lupailin, että tulossa on postaus yhdestä tuunausprojektista. No. Saattekin nähdä kaksi tuotosta yhdessä postauksessa. Tässä kilometripostaus, olkaa hyvät!

Aloitetaan kirjoituspöydästä, jonka pelastin mummini kuolinpesästä. Edellisessä asunnossa meillä oli lastulevystä tehty halpispöytä, joka ajoi asiansa kyllä hyvin, mutta ei ollut täysin sopiva siihen tyyliin, jolla haluaisin kotimme sisustaa. Otimme vanhan pöydän muutossa kyllä mukaan uuteen kotiin, mutta emme ehtineet kokoamaan sitä ollenkaan ennen kuin sain tuunausprojektin loppuun. Niinpä meidän vanha kirjoituspöytä pääsi mieheni siskolle ja mummin vanha pöytä sai uuden kodin meidän luota. Sen lisäksi, että sain kauniin ja katseita kestävän kirjoituspöydän vieras-/työhuoneeseen, tärkeää on se, että pöydällä on tunnearvoa. Mummin pöydän ääressä istuessa pääsen lähelle muistoja mummista, joka oli minulle todella rakas <3

Pöytä on tehty männystä ja on täyspuuta takalevyjä lukuunottamatta. Pöytälevyn päälle ja takareunaan oli jäänyt tiukat tarrajäljet mummin liimaamista pehmusteista. Poistin pehmusteet ja irrotin tarrajäljet tarran- ja liimanpoistoaineella. Sitten vaan uudet nupit tilaukseen, hiomaan ja maalia pintaan. Sain maalata pöydän kolmeen kertaan ennen kuin puun syyt ja oksan kohdat peittyivät suurinpiirtein kokonaan. Vieläkin puupinta näkyy maalin läpi jonkin verran, mutta ei häiritsevästi.

Unohdin ottaa kuvia pöydästä ennen kun aloin hiomaan, mutta tässä pari kesken hiomisen otettua kuvaa. Kyllä niistä joten kuten näkee millainen pöytä oli aiemmin.

Ja tässä jälkeen:

Olen itse todella tyytyväinen lopputulokseen. Pöytä sopii meille nyt täydellisesti! (Tuon kaamean lattian haluaisin vaihtaa vaalemmaksi, mutta remonttikassaa pitää ensin kartuttaa.)

Sitten se toinen vähän pienempi projekti, vanha ikkuna. Tämän kaksiruutuisen vanhan ikkunan löysin sattumalta kirpputorilta ja pakkohan se oli kotiuttaa kun sellaisesta olin jo pidempään haaveillut. En vielä silloin tiennyt, että miehen siskon purettavasta piharakennuksesta olisin saanut kolmiruutuisia ikkunoita ilmaiseksi kuukautta myöhemmin. He eivät tienneet niiden arvoa ja olivat heittämässä aarteita kaatopaikalle. No, otin kyllä nekin edelleen-myytäviksi ja yhden säästin itselleni myöhempää käyttöä varten. Mutta siis takaisin aiheeseen...
Kirppisikkunan karmit olivat valkoiset, mutta maali rapisi aika pahasti pois. Rapsutin irtoavat maalit varovasti teräsharjalla ja sudin uutta (yllätys, yllätys) valkoista maalia reunoille. En maalannut tarkasti, vaan halusin ikkunan jäävän vanhan näköiseksi. Kittikin on osittain tippunut ja lohkeillut lasien ympäriltä, mutta en lähtenyt kittaamaan uudelleen. Pesin lasit, tilasin sisustustarran toiseen ikkunaan ja laitoin valokuvia toiseen ikkunaan ja valmista tuli. Nyt ongelmana on enää kiinnitys, kun ikkuna painaa kuin synti ja tarvitsee vähän järeämmät kiinnityssysteemit. En millään haluaisi ankkuriruuveja seiniin, kun niitä ei saa sitten millään pois sieltä seinästä. Ikkuna saa siis toistaiseksi majailla pöydän päällä seinään nojaten.

Tämmöisiä projekteja täällä. Tuo mummilta niin ikään otettu pinnatuoli kaipaa myös ilmeen kohennusta, mutta se saa odottaa ensi kesään.

Vilauksia kodista

Ollaan asuttu vajaa kaksi kuukautta uudessa kodissa. Viihdytään alueella hyvin ja talosta alkaa pikku hiljaa muotoutumaan koti. Tässä muutama kuva.

Kesällä parasta oli oma piha. Viihdyttiin koko perhe ulkona aamusta iltaan. Oman pihan marjat olivat herkkuja. A täytti vatsansa marjoilla napsimalla niitä pitkin päivää puskasta ja minä keräsin monta rasiaa pakastimeen odottamaan pitkää talvea. Katsotaan oliko tämä ensimmäinen ja viimeinen kesä, jolloin puskista tuli paljon marjoja. En ole mikään viherpeukalo (ainakaan vielä), niin hyvin todennäköisesti pensaat eivät pysy hengissä tai ainakaan satoa tuottavina montaa vuotta.

Ulkoilumaastot ovat loistavat. Reilun kilometrin päästä kotiovelta alkaa lenkkipolut, jonne voi mennä nollaamaan ajatukset. Maisemallisesti löytyy kaikkea aarnimetsästä peltoihin, koskeen ja joenvarteen. Luonnossa liikkuminen on minulle todella tärkeää, joten arvostan hyviä ulkoilumaastoja paljon. Ollaankin jo muutama pyöräretki lähiympäristössä tehty.

En löytänyt sellaisia verhotamppeja kuin etsin, niin tein ne itse helmistä. Kuva vääristää värejä ja saa harmaat helmet näyttämään ruskeilta. Helmet ovat kirkkaita, vaalean vihreitä, ja harmaita.

Takka on luksusta. Mikään ei voita kylmää ja pimeää talvi-iltaa takkatulen ääressä. Ei maltettu odottaa kylmiä ilmoja, vaan ollaan jo pari kertaa testattu takka toimivaksi.

Tämä oli tämmöinen pikakurkistus meille. Laitan lisää kuvia myöhemmin ja esittelen kotia enemmän niiden huoneiden osalta, jotka ovat joten kuten laitettuja. Valmista täällä ei vielä lähellekään ole, kun sohvaakin odotetaan vasta saapuvaksi tehtaalta. Nyt meillä on väliaikaisratkaisuna minun vahempien vanha sohva. Pari tuunaustakin odottaa esittelyä. Nyt kuitenkin istutushommiin pihalle.

Kuistin sisustamista

Eilen ajeltiin taas reilu 400 km takaisin kotiin. Oli todella rentouttavaa olla vanhassa mummolassa touhuamassa päivät pihalla. Tuli sitä grillattua, saunottua ja uituakin :) Juhannukseksi suunnataan takaisin Savoon <3 On se vaan niin rakas paikka minulle. Talo on isäni lapsuuden koti pienen lammen rannalla. Mummoni muutti talosta palvelutaloon kuutisen vuotta sitten ja sen jälkeen talo on toiminut meille lomanviettopaikkana. Paikka on päässyt vähän ränsistymään, kun kukaan ei hoida sitä säännöllisesti ja talo on talvet kylmillään.

Innostuttiin vanhempieni kanssa sisustamaan saunan kuisti uudelleen. Kuistille oli kertynyt vuosien mittaan vanhoja nojatuoleja, jotka olivat linnunkakassa, roskissa ja pölyssä, eikä niille todellakaan tehnyt mieli saunan raikkaana istahtaa. Isäni kantoi vanhat nojatuolit, pöydän ja nurkista löytyneet roinat pois. Kuistilla oli pari käyttökelpoista "lypsyjakkaraa" (näitä on käytetty mm. marjan poiminnassa istuimina), jotka säästettiin. Näiden lisäksi tein autotallin perältä pari penkkilöytöä, jotka otin maalauskäsittelyyn. Kierrettiin paikalliset kirpputorit ja second-hand- liikkeet ja niistä löysin muutamat sisustustavarat vain muutamalla eurolla. Tarkoitus oli itse väsätä kuistille sohva laudoista, mutta äitini päätyi ostamaan huonekalukaupasta uuden terassisohvan. Minun tehtäväksi jäi sitten maalata jakkarat ja uudeksi pöydäksi tuleva penkki valkoiseksi.

Tässä kuvassa autotallista löytynyt pitkä penkki (uusi pöytä) ja kuistilla ollut lypsyjakkara ennen maalausta.

Tässä pitkä penkki, laatikko ja toinen jakkara on jo maalattu. Myös pienempi jakkara sai maalin pintaan. Pienen jakkaran pohjasta löytyi kaiverrettu teksti "mummoni nimi 1.2.1985". Pappa on siis tehnyt penkin mummolleni. Jätin pohjan maalaamatta, että teksti säilyy.

Unohdin tietenkin ottaa ennen-jälkeen kuvat kuistista. Jos muistan juhannuksena ottaa kuvan kuistista valmiina, lisään sen sitten blogiin. Vaikka itse sanonkin, kuisti on nyt todella viihtyisä ja houkutteleva. Nyt kelpaa saunan jälkeen jäähytellä siistillä kuistilla :)

Messuterveiset

Olin eilen pirpanan kanssa messuilla Helsingin messukeskuksessa. Siellä oli lapsi-, lemmikki-, kädentaito-, lähiruoka- & luomu- sekä outlet- ja model-expo-messut. Katsottavaa oli paljon ja messuilla tulikin pyörittyä nelisen tuntia. Tähän väliin täytyy kehua, kuinka hienosti pienimies jaksoi olla messuilemassa. Alkuun poika makoili hereillä vaunuissa, sitten kannoin lasta kantoliinassa kasvot eteenpäin ja uniajan tultua poika nukahti vaunuihin parissa minuutissa, sitten taas kantoliinaan katselemaan. Messuilla viihtyi siis äiti kuin poikakin! Nämä messut ainakin tarjosivat nähtävää ja katseltavaa koko rahan edestä. Pääsylipun oikea hinta olisi ollut 16 euroa, mutta minulla kävi tuuri ja sain ostettua lipun 10 eurolla, kun joku mies oli myymässä heiltä käyttämättä jääneitä ilmaislippuja messukeskuksen vieressä. Hyvä, että säästin edes pääsylipussa, kun messuilta sitten tarttuikin mukaan kaikkea pientä kivaa :) Kotiin lähdin kahden täyden kassin kanssa. Messuilla parasta on ilmaisnäytteet, mutta kun kaikkea ei saa ilmaiseksi niin piti jotain sitten ostaakin. Ostin muun muassa pojalle Silverjunglen tähtikuvioisen t-paidan kesäksi 5 eurolla, rytmimunan musikaalisiin hetkiin, koiralle jäniksen korvia, muita herkkuja ja uuden nimilaatan pantaan vanhan hävinneen tilalle, minulle ja miehelle Ullan pakarin tuoreita leipiä, Ruislandian ruissipsejä ja pikkuveljen toffeeta. Itselle innostuin vielä ostamaan Teippitarhan kuviollisia teippejä koristeluun ja tuunaukseen. Ilmaisnäytteinä saatiin Valion Onni puolukkapuuroa, Hippin luomuhedelmäsosetta, muumihousuvaippa, laastareita ja koiran ruokaa. Tässä vielä kuva päivän saldosta.

Kokeilin heti illalla uusia koristeteippejä ja vanha hillopurkki sai uuden ilmeen pienellä tuunauksella. Nyt kun vielä keksisi mitä purkkiin laittaa. Ideoita? Kansi ei ole enää tallessa, niin se rajoittaa vähän käyttöä.

Poitsu heräsi päikkäreiltä, niin täytyy rientää. Hauskaa päivää sinulle!