torstai 25. heinäkuuta 2013

Helppo ja nopea pestokana

Tein eilen kaalilaatikon lisäksi myös pestokanaa, kun uuni oli valmiiksi lämpimänä. Pestokana on meidän perheen vakioruokaa ja sekä minun että mieheni herkkua. Tämä toimii hyvin nopeana arkiruokana, mutta sopii myös tarjoiltavaksi vieraille esimerkiksi parmesanrisoton kanssa. Resepti on helposti muunneltavissa omaan makuun sopivaksi. Uunivuokaan voi laittaa suikaloitua sipulia, aurinkokuivattuja tomaatteja, valkosipulin kynsiä yms.

Pestokana

6 kpl broilerin ohutleikkeitä
190 g pestoa (Vihreä pesto sopii ehkä hieman paremmin tähän ruokaan, vaikka eilen käytinkin punaista.)
oliiveja
juustoraastetta

Ota broilerin leikkeet huoneenlämpöön vähintään 15 minuuttia ennen kypsentämistä. Asettele leikkeet voideltuun uunivuokaan vierekkäin. Levitä jokaisen leikkeen päälle pestoa reilu ruokalusikallinen. Laita peston päälle oliiveja ja ripottele päällimmäiseksi juustoraastetta. Paistaa uunissa 200 asteessa reilu 15 minuuttia.


keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Ohra-kaalilaatikko

Tein ruokakaapin inventaariota ennen kauppaan lähtöä ja löysin kaapista ohrasuurimopaketin, jossa oli noin 1,5 dl suurimoita jäljellä. Mietin mitä niistä voisi tehdä, että saisin käytettyä pitkään kaapissa seisseet suurimot johonkin. Katsoin suurimoiden keitto-ohjetta paketista ja huomasin samalla paketin kyljessä olevan kaalilaatikon ohjeen. En ole syönyt kaaliruokia ala-asteen jälkeen. Koulun kaalilaatikko ja kaalikeitto puistattavat vieläkin. Ajattelin kuitenkin, että nyt on hyvä hetki antaa kaalille uusi mahdollisuus, kun suomalaisen kaalin sesonki on parhammillaan ja se on todella edullista. Kaalilaatikkoon laitetaan kai yleensä riisiä, mutta ohra toimii laatikossa ihan yhtä hyvin ja on sitä paitsi ekologisempaa kotimaisuuden vuoksi. Etsin netistä muitakin kaalilaatikoiden reseptejä ja muokkasin monesta reseptistä omanlaisen kaapista löytyneiden aineiden pohjalta. Yllätyin todella positiivisesti lopputuloksesta ja teen kaalilaatikkoa varmasti toistekin! Tästä versiosta tuli kyllä hieman liian täyteläinen minun makuuni, niin täytyy ensi kerralla kokeilla laatikon tekemistä lihaliemeen kerman sijasta.

Ohra-kaalilaatikko

3,5 dl vettä
1,5 dl ohrasuurimoita
½ lihaliemikuutio
400 g jauhelihaa
2 kevätsipulia
125 g sipuli-ruohosipuli Koskenlaskija sulatejuustoa
700 g varhaiskaalia
2 dl ruokakermaa
suolaa
voita

Laita vesi kiehumaan ja lisää ohrasuurimot kiehuvaan veteen lihaliemikuution kanssa. Keitä suurimoita 15 minuuttia välillä sekoittaen.
Paista jauheliha ja lisää silputut sipulit jauhelihan joukkoon pannulle. Paista niin kauan, että sipulit ovat pehmenneet hieman. Lisää sulatejuusto lämpimään jauheliha-sipuliseokseen ja sekoita tasaiseksi massaksi.
Leikkaa kaali suikaleiksi ja paista pannulla voissa, kunnes kaali on imenyt voit itseensä. Kaalin ei tarvitse kypsyä, vaan hieman pehmentyä. Mausta kaali paistamisen aikana suolalla.
Laita kaalit, jauheliha-sipuliseos sekä ohrasuurimot voideltuun uunivuokaan ja sekoita keskenään. Kaada laatikon päälle ruokakerma.
Kypsennä kaalilaatikkoa 175 asteisessa uunissa puoli tuntia ja jatka paistamista 100 asteessa vielä reilu puoli tuntia. Anna vielä seisoa hetki ennen tarjoilua.




Nyt kun pääsin kaalin makuun niin voisin seuraavaksi kokeilla kaalikeittoa. Onko sinulla hyvää kaalikeiton reseptiä? Lähetä resepti minulle sähköpostilla, niin kokeilen sitä mielelläni.

Väliaikainen "yksinhuoltajuus"

Mies lähti viime lauantaina viikoksi kalareissulle kavereiden kanssa. Se tarkoittaa sitä, että olen tämän viikon lapsen ja koiran kanssa kolmestaan. Lähdettiin lauantaina Savoon vanhempieni kanssa ja eilen illalla tultiin takaisin kotiin. Loppuviikon olen sitten kotona totutellen "yksinoloon" ainoana aikuisena. Kummasti siihen tottuu, että koko perhe on päivät yhdessä, kun nyt miehen ollessa poissa tuntuu todella omituiselta.

Muuten menee todella kivasti, mutta koiran aamu- ja iltalenkit tuottaa pientä päänvaivaa. Pienellä sumplimisella nekin hoituu. Meidän molempien lähellä asuvat vanhemmat ovat kyllä tarjoutuneet koiranulkoilutusavuksi, mutta minkäs teet kun olen niin omapäinen, että haluan pärjätä yksin. Tämä luonteenpiirre itsessäni ärsyttää minuakin :D Onneksi enää vain kolme yötä ja rakas tulee takaisin kotiin. Sitten sitä varmaan taas lähdetään reissuun koko perheellä. Itse en saa kotona lomafiilistä, kun arkiset askareet, samat maisemat ja tekemättömät hommat muistuttavat koko ajan arjesta. Lomalla on pakko vaihtaa maisemaa, että pääsee kunnolla rentoutumaan ja nauttimaan lomasta.

Vielä loppuun hehkutan kirjaa, jonka ostin molemmille isovanhemmille. Savossa ollessa kävin kirjakaupassa ja ostin omille ja mieheni vanhemmille "Isovanhempien rakkaat muistot" -kirjan. Kirjaan isovanhemmat voivat merkitä omia muistoja, valokuvia ja kokemuksia lapsenlapsestaan ja antaa kirjan sitten isompana lapselle. En ollut aiemmin törmännyt tämmöiseen ja pakkohan se oli ostaa, kun tämän näin :) A sai famulta kyllä syntyessään perinteisen vauvakirjan, jota ollaan täytetty, mutta tämä on hyvä lisä vauvakirjan päälle. Jääpähän lapselle jokin konkreettinen henkilökohtainen muisto isovanhemmistaan. Toivottavasti isovanhemmat vain jaksavat ja muistavat täyttää kirjaa edes jonkin verran.

Kuva täältä.

sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Matkakuvia

Nyt ollaan kotiuduttu Pärnun matkalta. Matka meni kaikin puolin hyvin ja olisin voinut jäädä matkalle vielä muutamaksi päiväksi. Ensi kerralla järjestetään koira hoitoon pidemmäksi aikaa ja ollaan reissussa vähintään viikko.

Tässä matkan kuvasaldoa. Ruoka ei ollut matkan tärkein asia, vaikka kuvien perusteella niin saattaa ymmärtää :D













torstai 4. heinäkuuta 2013

Loma alkaa n-y-t NYT!

Mies oli tänään viimeistä päivää töissä ennen isäkuukautta ja minulla oli viimeinen päivä äitiyslomaa. Huomenna alkaa vuosiloma ja sen jälkeen hoitovapaa. Lähdetään heti huomenna mökille viikonlopuksi ja ensi viikolla sitten autoillen Pärnuun Viroon. Lomalla ei varmaan tule blogia kirjoitettua yhtä ahkerasti kuin nyt alkukesästä. Palaan blogin ääreen, kun reissut on reissattu ja ollaan palattu hetkeksi kotiin.

Näihin kuviin ja tunnelmiin. Aurinkoisia kesäpäiviä kaikille lukijoille!

Aloitettiin loma herkullisilla salaateilla ja lasillisilla kuohuvaa merenrannalla nautittuna.

Näistä on loma tehty. Nähtäväksi jää ehdinkö lukemaan kirjan kokonaan loman aikana.

Karvaturri toivoo viileämpää kesää toisin kuin isäntäväki.


keskiviikko 3. heinäkuuta 2013

Unikoulu, yöt 3 ja 4

Unikoulua on nyt takana neljä yötä ja suunta on parempaan päin. (Nyt koputan puuta, pidän peukut pystyssä ja mitä kaikkea sitä nyt pitääkän tehdä ettei mennä takaisin huonompaan, kun sanoin tuon ääneen...) 3. yönä A heräsi yöllä kolme kertaa ennen neljää, mutta rauhoittui silittämällä takaisin nukkumaan alle viidessä minuutissa. (Näin muistelen ainakin jälkikäteen.) Syömään poika heräsi sitten viiden jälkeen, jonka jälkeen nukuttiin vielä pari tuntia. Viime yönä herätyksiä oli kaksi ennen neljää ja molemmilla kerroilla pikkuinen nukahti takaisin parissa minuutissa. Kolmas herätys tuli neljän jälkeen, jolloin annoin maitoa ja aamuherätys tuli vasta kahdeksalta. Yöt on saatu jo paljon paremmiksi, mutta nukahtaminen iltaisin on edelleen hankalaa. Eilenkin tuli hirveä huuto, kun pojan jätti yksin nukahtamaan. Kun menin makuuhuoneeseen lukemaan lehteä pinnasängyn viereen, niin A vain pyöri ja kieri sängyssä ja hymyili minulle, jos satuin vahingossa vilkaisemaan silmiin. Reilu puolituntia meni ja sitten pieni rauhoittui nukkumaan.

Meidän perheessä nukutaan nyt siis öisin pidempään kuin kaksi tuntia kerrallaan. Ihanaa! Päivisin on paljon enemmän energiaa touhuta, mennä ja tehdä asioita kuin vielä viikko sitten. Toivotaan, että takapakkia ei tule vaan päästäisi pikkuhiljaa nukkumaan yöt kokonaan putkeen. Vähän pelkään, että miten isäkuukauden aikana tehtävät reissut ja vieraat yöpaikat vaikuttavat öihin :/ Nyt on päästy niin hyvään vauhtiin, että harmi jos joudutaan aloittamaan homma kesän jälkeen alusta. Pitää mennä yö kerrallaan ja tehdä mitä pitää tehdä.

Voimia ja jaksamista muihinkin perheisiin, jossa taistellaan yöheräämisiä vastaan!

Porkkanakakku

Sain eilen pari ystävää kylään iltaa piristämään ja mikäs sen parempi syy leipoa jotain herkkua kuin vieraat. Tällä kertaa päädyin porkkanakakkuun. Reseptin löysin Kotikokista, mutta vähensin öljyn määrää ja laitoin yhden porkkanan enemmän kuin ohjeessa sanotaan. Muokkasin myös kuorrutteen ohjeen erittäin yksinkertaiseksi. Tällä reseptillä kakusta tulee kyllä todella herkullinen ja mehevä. Paras porkkanakakku mitä itse olen leiponut. Suosittelen kokeilemaan. Namskis!

Porkkanakakku

4 kpl kananmunia
3 dl sokeria
3 dl vehnäjauhoja
2 tl ruokasoodaa
1,5 tl leivinjauhetta
2 tl kanelia
1 tl vaniljasokeria
5 kpl porkkanaa
0,75 dl öljyä

Kuorrute:
200 g maustamatonta tuorejuustoa
0,75 dl tomusokeria
loraus sitruunamehua
(mantelirouhetta)
Meiltä ei löytynyt mantelirouhetta kotoa, niin jätin kokonaan laittamatta.

Raasta porkkanat hienoksi raasteeksi. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään. Sekoita muna-sokerivaahtoon porkkanaraaste, kuivat aineet ja öljy. Kaada taikina voideltuun vuokaan ja paista 190 asteessa uunin alatasolla noin 35 minuuttia. Anna pohjan jäähtyä.
Sekoita tomusokeri tuorejuustoon ja lisää massaan loraus sitruunamehua. Levitä kuorrute jäähtyneen kakun päälle. Koristele halutessasi mantelirouheella. Laita kakku jääkaapiin vähintään tunniksi ennen tarjoilua.

maanantai 1. heinäkuuta 2013

Unikoulu, yöt 1 ja 2

Unikoulun pitäminen aikaistui viikolla, kun aloin olla todella väsynyt yöheräilyihin ja viimeiset kolme iltaa pojan nukahtaminen on ollut hankalaa. Perjantaina nukutin poikaa tunnin, lauantaina 30 minuuttia ja eilen 25 minuuttia. Heti kun olen kääntänyt selän lähteäkseni pois makuuhuoneesta, on alkanut kova itku ihan kuin sanoen "äitiiiii...älä jätä minua yksin". Tähän asti (muutamia poikkeuksia lukuunottamatta) A on nukahtanut itsestään alle kymmenessä minuutissa, kun olen jättänyt lapsen kylläisenä omaan sänkyynsä. Nyt kun nukahtaminen on ollut hankalampaa, olen istunut pinnasängyn vieressä lukemassa lehteä tai selailemassa tablettia ja silittänyt poikaa tarvittaessa. Sitten A on pikku hiljaa rauhoittunut nukkumaan. Reilu kuukausi sitten nukahtaminen oli yhtä vaikeaa kuin nyt on muutaman illan ollut, mutta illat palautui normaaleiksi muutamassa päivässä. Ollaan kyllä päästy todella helpolla, kun pikkuinen on yleensä nukahtanut iltaisin niin helposti. Nukuttaminen pitkän kaavan mukaan on todella raastavaa, kun on itsekin väsynyt ja haluaisi vain hetken omaa aikaa ennen nukkumaan menoa. Onneksi ei sentään tarvitse kannella lasta, niin kuin joidenkin lasten kanssa tehdään...

Lauantai-iltana sitten päätettiin mieheni kanssa, että nyt meillä aletaan nukkua öisin pidempiä kuin 2 tunnin pätkiä ennen kuin ollaan molemmat ihan väsyneitä. Sanoin, että syötän lapsen ensimmäisen kerran aamuyöllä aikaisintaan neljältä. Käytiin vielä pikaisesti selaamassa Mannerheimin Lastensuojeluliiton unikouluohjeet. Mies lupautui hoitamaan ensimmäisen yön. Vaihdettiin sängyssä puolia niin, että mies nukkui pinnasängyn vieressä ja itse nukuin kauempana lapsesta. Yöheräilyt sujuivat paljon paremmin kuin olin pelännyt. Ensimmäinen herätys tuli heti klo 23 jälkeen. Mies silitti poikaa ja piti hetken sylissä (sylittelystä itku vain yltyi) ja A rauhoittui 15 minuutissa takaisin nukkumaan. Toisella kerralla rauhoittuminen tapahtui noin 5 minuutissa ja kolmannella kerralla noin 20 minuutissa. Neljäs herätys tuli sitten klo 4.50, jolloin imetin lapsen ja sen jälkeen nukuttiin puoli kahdeksaan asti :) Toinen yö meni yhtä helposti. Kaksi ensimmäistä herätystä kesti alle 5 minuuttia ja kolmas herätys puoli tuntia, jonka jälkeen pirpana nukahti ehkä 10 minuutiksi, kunnes heräsi taas. Sitten kello olikin jo 4.10 ja annoin maitoa. Nyt pidetään peukut pystyssä, että suunta on vain parempaan päin. Olen kyllä kuullut, että kolmannen tai neljännen yön kohdalla tulee takapakkia, eikä tilannetta yhtään helpota uudet hampaat, jotka puskevat ylhäältä läpi :/ Kerron taas kuulumisia, kun ollaan pari yötä kokeneempia unikouluttajia :)