perjantai 23. elokuuta 2013

Luovutin

Olen todella pettynyt itseeni. Unikoulu meni hukkaan ja nyt ollaan taas lähtöpisteessä :( Annoin viime yönä periksi ja imetin poikaa kolme kertaa. Tässä tekstissä kertomani kamalan yön jälkeen oli pari parempaa yötä, mutta ne oli vain hetken ilo. Tällä viikolla yöt ovat olleet todella levottomia. A on herännyt itkemään monta kertaa yössä, eikä hän ole rauhoittunut edes syliin. Poika huutaa, potkii ja rimpuilee itsensä hikiseksi, kunnes jossain vaiheessa nukahtaa hetkeksi. Uni on kuitenkin todella kevyttä, koska A havahtuu pienimpäänkin ääneen ja peiton kahinaan. Sitten alkaa taas huuto. Viime yönä yritettiin puolitoista tuntia saada poikaa rauhoittumaan tuloksetta. Lopulta luovutin ja annoin maitoa. Harmittaa kovasti. Poika nukahti samantien ja nukkui siitä sitten 3,5 tuntia eteenpäin, kunnes taas annoin maitoa. Tiedän, että ei olisi pitänyt turvautua imettämiseen, mutta väsyneenä tuli luovutettua. Mies oli siinä vaiheessa jo siirtynyt olohuoneeseen nukkumaan, että saisi levättyä edes hetken ennen työpäivää.

Nämä itkut eivät ole voineet johtua korvikkeesta, kun en antanut korviketta alkuviikosta ollenkaan. Saattaa siis olla eroahdistusta. Luulisi vaan, että silloin syliinottaminen rauhoittaisi. Mutta ei. Nyt vaan peukut pystyyn, että seuraava yö menisi edes vähän paremmin. Aion kyllä imettää tänäkin yönä, jos tarvitsee. Täytyy kerätä vähän voimia, että jaksaa aloittaa unikoulun alusta. Se hoidetaan varmaan niin, että siirryn itse olohuoneeseen nukkumaan ja mies rauhoittelee poikaa. Sen aika ei kuitenkaan ole tulevana yönä. Pakko levätä hetki.
Voimia muillekin levottomien öiden kanssa kamppaileville! Tämäkin on vain vaihe, joka menee ohi, vaikka se nyt rankkaa onkin.

9 kommenttia:

  1. Mä lopetin yöimetykset kun tyttö ei enää herännyt rinnalle. Sitten joskus 7-8 kk paikkeilla yöimetys oli helpoin keino saada talo hiljaiseksi. Siitä alkoi taas yövalvomiskierre jonka takia lopetin yösyötöt noin kuukausi sitten. Yöt on edelleen levottomia, mutta ei niin horroria kuin ennen. Väsyttää silti. Neuvola antoi ohjeistuksen suoraan isälle: äiti nukkumaan pariksi yöksi muualle-piste. No tätä tullaan kokeilemaan kunhan mies siihen henkisesti valmistautuu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se kumma, kun nukkuminen on näille pikkuihmisille niin vaikeaa. Itse nukkuisin varmaan vuorokauden putkeen, jos siihen olisi nyt mahdollisuus. Sen verran väsyttää. (Silti olen nytkin blogin, enkä tyynyn ääressä :D) Meillekin sanottiin neuvolassa, että isi hoitaa unikoulun ja äiti väistää tilanteesta. Mies hoitikin ekan yön silloin pari kuukautta sitten, mutta nukuin samassa huoneessa. Seuraavalla kerralla nukun toisessa huoneessa. Meilläkin mies tarvitsee ensin lepoa ja henkistä valmistautumista ennen kuin aloitetaan muutaman yön huudatus :) Tsemppiä teille yöhulinoihin!

      Poista
  2. Oletko kokeillut antaa vaikka tilkan vettä maidon sijasta? Parempaa neuvoa en keksi, kun oma imetys ei sujunut kahta kuukautta pidemmälle ja yömaidosta luopuminen kävi meillä yllättävän helposti yhdeksän kuukauden iässä, kun poika siirtyi omaan huoneeseen nukkumaan.

    Paljon tsemppiä kuitenkin öihin <3.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos viestistä! Kesän alussa yritetiin antaa yöllä tilkka vettä maidon sijasta, kun oli kuuma yö. Huuto vaan yltyi, kun ei saanutkaan maitoa. Pitäisi varmaan kokeilla uudestaan.

      Kiva kuulla, että teidän yösyömiset loppuivat helposti :)

      Poista
  3. Älä suotta soimaa itseäsi liikaa, joskus on pakko ottaa askel takapakkia. Ties vaikka se edeltäisi isoa edistysaskelta! ;) ja huolehdithan että saat itsekin levättyä jossain välissä? Mies lapsen kanssa vaikka mummolaan päiväksi ja itse päiväunille! :)

    Meillä on nyt se tilanne, että yösyömiset on lopetettu kokonaan, mutta tosi levottomia ne yöt silti on. Semmosta pientä huutelua tosiaan parhaimmillaan vartin tai puolen tunnin välein. Nukahtaa usein itse (tai on koko ajan unessa?) eli aina ei tarvii reagoida mitenkään, mutta kyllähän siihen aina herää eikä aamulla sit oo kovin levännyt olo kenelläkään.

    No mutta, joku vaihehan on aina meneillään eli eiköhän tää vielä helpotu. Siihen asti paljon tsemppiä! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alan pikkuhiljaa päästä tunnontuskista, kun viime yönä nukuttiin sitten todella hyvin ja "vain" kahdella syötöllä. Vaikka ensimmäinen syöttö olikin jo yhden aikaan, niin oli ihanaa kun sai nukahtaa heti syöttämisen jälkeen uudelleen eikä tarvinnut rauhoitella lasta tuntia.

      Te olette olleet päättäväisiä, kun olette saaneet yösyötöt pois. Vaatii todella kovaa tahtoa ja luonteenlujuutta :) Alkuun yöt kai onkin aika levottomia, kun yösyömiset jää pois, mutta kai ne jossain vaiheessa rauhoittuu :D Eikä siinä tosiaan paljoa tule itsekään nukuttua, jos lapsi havahtuu vähän väliä huutelemaan. Pysy sinä kuitenkin lujempana kuin minä. On aika p...maista, kun täytyy aloittaa alusta. Toka kerta on varmaan vaikeampi, jos A on tajunnut että kun tarpeeksi kauan huutaa niin maitoa tulee :/ Tsemppiä teillekin! Voidaan sitten yhdessä koomailla, jos nähdään :b

      Poista
    2. Äsh, sori nyt vasta huomasin et toi ei tullutkaan vastauksena tähän. Oon niin noviisi tämmösissä blogikommentoinneissa :D

      Poista
  4. Niin ja kaverin perheessä äiti väisti ihan toiseen osoitteeseen asti unikoulun ajaksi! Meni siis omille vanhemmilleen pariksi yöksi ja mies sillä aikaa hoiti yöt, hyvin sujui! :)

    VastaaPoista
  5. Se päätös syntyi meillä itseasiassa siinä vaiheessa kun en vaan yksinkertaisesti jaksanut aamuyöstä nousta istumaan ja imettämään kun koko yön oli pisin hiljainen aika ollut tunnin luokkaa :D aika itsekästä siis ;)

    Voihan se olla että nää ei vielä tajua tai muista syy-seuraussuhteita niin pitkälle ja se tokakin unikoulu sujuu iisisti. Mut tosiaan korvatulppien kanssa vähintään toiseen huoneeseen tai tuu vaikka tänne niin ei oo niin suurta houkutusta mennä auttamaan eikä tee niin pahaa :D

    VastaaPoista

Kiitos viestistäsi!