Omaa aikaa

Lapsen kanssa kotona oleminen käy kokopäivätyöstä ja yötkin ollaan päivystysvuorossa. Olen ollut lapseen sidoksissa 24/7 pojan syntymästä asti muutamaa omaa hetkeä lukuunottamatta. Pisin aika, jonka olen ollut erossa pojasta on neljä tuntia. Mies opiskelee täysipäiväisesti kokopäivätyön ohella, joten hän ei valitettavasti pystynyt ennen kesää paljoa osallistumaan lapsen hoitoon. Tilanne oli tiedossa etukäteen, niin olin osannut varautua siihen. Olen viihtynyt kotona loistavasti ja oman vauvan hoitaminen on juuri niin ihanaa kuin olin kuvitellutkin. Välillä kotona oleminen tuntuu toki rankalta, mutta en silti ole pahemmin kaivannut "omaa aikaa".

Viime aikoina olen kuitenkin alkanut kaivata omia hetkiä, jolloin voisin keskittyä vain itseeni ja nollata ajatukset. Ennen pojan syntymää harrastin epäsäännöllisen säännöllisesti liikuntaa. Käyn toki päivittäin koiran kanssa vaunulenkillä, mutta se on harvoin hermolepoa koiran vetäessä jokaiseen puskaan ja vastaantulevien koirien luokse. (Hihnakoulutus on jäänyt vähän vähälle :( ) Hyötyliikunnan lisäksi tykkään kovasti ohjatuista liikuntatunneista, kuten zumbasta, bodypumpista ja sisäpyöräilystä. Mies kannustikin minua liittymään kuntokeskuksen jäseneksi, jotta pääsen pari kertaa viikossa liikkumaan ja pääsen irti arjen pyörityksestä. Siitä hyötyy mieli ja ruumis. Mies lupasi maksaa jäsenyyteni kuntokeskukseen ja antaa minulle pari kertaa viikossa aikaa liikkumiseen. Sehän sopii minulle erittäin hyvin, varsinkin kun siskoni käy samalla salilla ja saan samalla viettää aikaa rakkaan siskon kanssa <3 Tänään pääsen ensimmäisen kerran uuden harrastuksen pariin. Ettei aloitus olisi liian rankka, ilmoittauduin siskoni kanssa rauhalliselle Bodybalance-tunnille, joka fyysisen treenin lisäksi auttaa rauhoittumaan :) Odotan jo innolla iltaa!

Onko teillä omia harrastuksia? Miten ja kuinka usein vietätte "omaa aikaa"?

Zumbaa

Tänään oltiin ensimmäistä kertaa zumbaamassa pojan kanssa. Oli kyllä tosi kiva päästä tanssimaan pitkästä aikaa. Hauskaa oli ja hiki tuli. Pikkuinen viihtyi lattialla köllöttelemässä melkein loppuun asti ja tanssinkin vain 1,5 kappaletta poika sylissä. Tanssiessa sai kyllä varoa muita vähän isompia lapsia, jotka konttasi ja taapersi pitkin salin lattiaa :)

Huomenna on sitten kontrollikäynti Lastenklinikalla pojan synnynnäisen lonkkaluksaation takia. Lonkka oli korjaantunut itsestään kahden viikon ikään mennessä, mutta ollaan vielä käyty kontrollissa kolmen ja nyt kuuden kuukauden iässä. Tarkastavat, että lonkkamaljat varmasti on niin kuin pitääkin, kun luusto koko ajan kehittyy.

Muuten tälle viikolle ei olekaan mitään sovittua ohjelmaa. Parvekkeen siivous, ikkunoiden pesu ja kakkukokeilu (tästä kuulette myöhemmin, jos kokeilu onnistuu) on o-do-listalla. Parveke on jo melkein siivottu, mutta vielä täytyy pestä tuolit, hakea niihin pehmusteet vintiltä samoin kuin puuritilä lattialle. Kukkia pitäisi saada kesää tuomaan. Taisivat vaan luvata loppuviikolle vähän pilvisempää säätä, niin taitaa parveke vielä odottaa.

Nyt nukkumaan niitä kahden tunnin pätkiä, että on huomenna edes jotenkin tolkuissaan.

Parempi yö ja kanttarellipiirakka

Viikonlopun aikana päästiin taas pidempien yöunien makuun, kun yöt ovat parempia kuin noin kuukauteen. Nyt nukutaan taas se kolme tuntia putkeen ja aamullakin maltetaan koisia jopa kahdeksaan. Yöherätykset on vähentyneet siitä jopa viidestä (ja niiden välillä tutinlaittoa ja kyljen kääntöä) vain kolmeen tai neljään ilman väliherätyksiä. Toivottavasti tämä on pysyvää ja tästä mennään vaan kohti pidempiä unipätkiä! Myös päiväunille pikkuherra on viime päivinä nukahtanut todella helposti ja ensimmäiset päikkärit venähti eilen 2,5 tunnin mittaisiksi. Tänään jätin pojan yksin parvekkeelle vaunuihin ilman työntelyä ja pieni oli nukahtanut viidessä minuutissa. Nyt poika on nukkut jo 1,5 tuntia eikä vielä näy merkkejä heräilystä.

Hyvin levänneenä on sen verran pirteämpi olo, että aloin todella kaipaamaan jotain liikuntaharrastusta, varsinkin kun kerho loppui viime viikolla ja meillä ei ole enää mitään säännöllistä ohjelmaa. Ennen raskautta ja alkuraskaudesta kävin kerran viikossa zumbaamassa ja pidin siitä kovasti. Raskausaikana zumbaaminen piti jättää kokonaan, kun tunnin tanssimisen jälkeen tuli aina pahoinvointia ja vatsaan alkoi sattua, vaikka otin tunneilla rauhallisemmin kuin ennen raskautta. Oli varmaan liikaa hyppyjä ja pomppuja raskaanaolevalle. No...eilen netistä vauvajumppia selaillessa osui silmään Zumba, johon saa ottaa vauvan/lapsen mukaan. Nyt oli juuri sopivasti menossa ilmoittautuminen toukokuun Zumba-kurssille ja minähän ilmoittauduin. Siellä oli enää kaksi paikkaa vapaana, joten mikä tuuri kävi. En malta odottaa, että pääsen taas tanssimaan. Toivottavasti poika viihtyy tanssitunnilla yhtä hyvin kuin äiti :D Tunneilla voi tanssia lapsi sylissä/kantoliinassa/rintarepussa tai jättää lapsen lattialle makoilemaan. Luulen että aloitan ilman lasta, kun reilu 9 kg lisäpainoa saattaa käydä liian raskaaksi :)

Tässä vielä ohje eilen iltaruoaksi valmistamaani kanttarellipiirakkaan.

Kantarellipiirakka

Pohja:
100 g voita
3 dl vehnäjauhoja
3 rkl vettä

Täyte:
n. 3 dl pakastettuja kanttarelleja (nämä oli keitetty suolavedessä ennen pakastamista)
1 iso sipuli
2 dl juustoruokakermaa
2 kananmunaa
pippuria

Päälle:
juustoraastetta

Pohja: Sekoita pehmennyt voi ja vehnäjauhot keskenään tasaiseksi seokseksi. Lisää seokseen vesi. Levitä taikina pyöreään piirakkavuokaan.

Ota sienet sulamaan hyvissä ajoin ennen piirakan tekoa.
Pilko sipuli pieniksi kuutioiksi ja levitä silppu piirakkapohjan päälle. Laita sulaneet sienet sipuleiden päälle.
Sekoita erillisessä astiassa ruokakerma, kananmunat sekä pippuri ja valuta seos tasaisesti sienten päälle. Lisää pinnalle juustoraastetta oman maun mukaan. Paista piirakkaa 200 asteisessa uunissa noin 30-40 minuuttia.

Seuraavaan kertaan!