Punajuuririsotto

Meillä pyörii arjessa muutamat ruoat, joita teen viikosta toiseen ja ne alkaa tympiä itseänikin. Samoihin ruokiin kyllästyneenä iskee halu kokeilla jotain täysin uutta ja halu hyödyntää kauden kasviksia. Selailin lähikaupan mainosta, jossa kerrottin kilon punajuuripussin maksavan vain 0,99 €. Muistin samalla, että pari viikkoa sitten Hesarin välissä olleessa Valion ruokalehdessä oli ollut punajuuririsoton resepti. Siitä se ajatus sitten lähti. Ei muuta kuin kauppaan hakemaan tarvikkeita ja kokkaamaan. Punajuuririsotto sopii hyvin viikonloppuruoaksi, kun risotot ei sieltä ihan terveellisimmästä päästä ole valkoisen riisin ja suuren suolamäärän takia. Ensi kerralla vaihdan savujuustoruokakerman Aurajuustoruokakermaan tai lisään sekaan Aurajuustomuruja. Muuten maistui meille aikuisille todella hyvin. Pikkumies ei ehkä niin paljoa välittänyt uusista mauista, vaikka maistoikin risottoa useamman lusikallisen.

Alkuperäinen resepti löytyy täältä.

Punajuuririsotto

Valmistusaineet

3 (200 g) punasipulia
300 g punajuuria
3 1/2 dl vettä
1 kasvisliemikuutio
2 rkl rasvaa
3 1/2 dl risottoriisiä
5 dl juustoruokakermaa (itse käytin savujuuston makuista)
1 dl omenamehua
1/2 tl rouhittua mustapippuria
1 1/2 rkl valkoviinietikkaa

Tarjoiluun

Juustoraastetta
( tuoretta timjamia ja / tai basilikaa )

Valmistusohje

Hienonna sipulit. Kuori ja raasta punajuuret karkealla terällä joko raastinraudalla tai monitoimikoneessa.

Kiehauta vesi ja liemikuutio kattilassa. Pidä liemi kuumana risoton valmistamisen ajan.

Kuumenna rasva isossa kattilassa tai paistokasarissa. Lisää riisi, sipulit ja punajuuriraaste. Kuullota 5 min.

Lisää joukkoon 1 dl kasvislientä ja ruokakerma. Kun neste on imeytynyt riisiin jatka nesteen (kasvisliemi ja mehu) lisäystä pienissä erissä, 1 - 1 1/2 dl kerrallaan, välillä sekoitellen. Anna nesteen imeytyä riisiin ennen uutta lisäystä. Kypsä risotto on kosteaa ja mehevää, mutta riiseissä on vielä purutuntumaa.

Mausta mustapippurilla ja valkoviinietikalla.

Ripota annosten päälle juustoraastetta tai -lastuja. Koristele halutessasi tuoreilla yrteillä.

Meidän perheen ruokatottumukset

Kirjoitan tällä kertaa aiheesta, joka on lähellä omaa sydäntäni eli ruokailu ja ruokatottumukset. Haaveammattini on jo muutaman vuoden ollut ravintoterapeutti/ravitsemustieteilijä, mutta koska en laiskuuttani jaksa opiskella puuttuvia lukion kemian kursseja pääsykoetta varten, joudun olemaan itseoppinut oman elämäni ravitsemustieteilijä :D Tässä tekstissä ei siis ole pelkkiä faktoja, vaan paljon omia näkemyksiä ja mielipiteitä. Olen kuitenkin jonkun verran lukenut ravitsemusta käsittelevää kirjallisuutta ja käynyt omaksi ilokseni avoimessa yliopistossa yhden ravitsemustieteen kurssin. Muun muassa allaolevista kirjoista olen ammentanut tietoa ravitsemukseen liittyen.

Nyt kun pikkumies on jo hetken aikaa syönyt pääasiassa samaa ruokaa meidän vanhempien kanssa, on ollut hyvä aika tarkastaa koko perheen ruokatottumuksia ja katsoa kriittisesti mitä sitä tulee syötyä. Olen aika tarkka siitä, että lapsi syö pääsääntöisesti monipuolisesti ja terveellisesti. Aina välillä on poikkeuksia ja tilanteita, jolloin pitää saada äkkiä lapselle jotain mahantäytettä, mutta useimmiten pidän huolen, että ruoka jota poika syö, on myös ravitsevaa. Kaupat ovat nykyään pullollaan ravintoarvoiltaan heikkoja valmisruokia ja puolivalmisteita, joilla täytetään vatsa ilman riittäviä ravinteita ja totutetaan makuaisti keinotekoisiin arominvahventeisiin. Ruokaostoksilla täytyy tehdä valintoja halpojen ja mainostettujen teollisuuden tuotteiden ja aitojen peruselintarvikkeiden välillä, vaikka maku- ja väriaineilla kyllästetyt tuotteet on usein sijoitettu kaupassa helpommin saataville. Vastuu lapsen ruokailusta ja ravitsemuksesta on vanhemmilla ja koska lapsi ei vielä itse tiedä mikä hänelle on parhaaksi, meidän vanhempien tehtävä on tarjota hänelle ruokia, joita hän tarvitsee pysyäkseen terveenä ja kasvaakseen ja kehittyäkseen hyvin. Mitä nämä ravitsevat ruoat sitten meidän perheessä ovat?

Käytän ruoanlaitossa ja ruokailussa paljon mahdollisimman vähän käsiteltyjä raaka-aineita. Vältän säilykkeitä, valmismarinadeja, sokeroituja ja keinomakeutettuja ja muita lisäaineilla "maustettuja" tuotteita. Maalaisjärki sanoo, ettei ihmisen (tai muunkaan luontokappaleen) elimistöä ole tarkoitettu käsittelemään synteettisesti valmistettuja raaka-aineita. Enkä usko, että kaikkien teollisuusentsyymien yhteisvaikutuksia kehossa on pystytty luotettavasti tutkimaan, vaikka joidenkin makeutus- ja väriaineiden hatitoista onkin jo saatu tutkimustietoa. Marinoin esimerkiksi kanan mieluummin itse kuin ostan valmiiksi marinoituja suikaleita, johon on koostumuksen parantamiseksi lisätty stabilointiaineita. Ja ostan todella harvoin valmiiksi maustettuja jogurtteja/rahkoja/viilejä, joista lähes 1/10 osaa on lisättyä sokeria ja maustamiseen on käytetty keinotekoisia aromeita.

Pastat, nuudelit, riisit ja leivät ostamme täysjyväisinä. Valkoisissa, kuorituissa viljoissa kun ei niitä tärkeitä ravintoaineita ja kuituja ole juuri nimeksikään, joten miksi täyttää vatsa "tyhjällä energialla" ja jäädä paitsi tärkeistä. Käytän usein täysjyväriisin sijasta täysjyväohraa, joka on kotimaista ja kuitupitoisempaa kuin riisi. Puuro tehdään aina hiutaleista. Annospikapuurot jätetään kaupan hyllylle. Tiesitkö, että valmiissa annospikapuuroissa on emulgointiainetta parantamassa koostumusta ja lisättyä sokeria jopa 16 % eli reilu 1/7 osaa pussin sisällöstä. Siis oikeasti? Onko nämä puurot tarkoitettu jälkiruoaksi vai miksi puuron täytyy olla makeaa? Sama juttu murojen ja myslien kanssa. Olin erittäin järkyttynyt, kun etsin pojalle sopivaa aamupalamuroa ja kaikki murot oli makeutettu hirmuisella määrällä sokeria. Onneksi löysin Taivalkosken myllyn TalkMURUt, jotka on makeuttamattomia kokojyvämuroja. Hyvin maistuu pojalle ilman sokerilisääkin. Mysliä olen tehnyt nyt muutaman kerran itse ja ai että miten hyvää se onkaan! Siihen kun voi laittaa juuri ne aineet, joista itse pitää. Eli paljon siemeniä, jyviä, pähkinöitä ja leseitä.

Syömme päivittäin vihanneksia, juureksia, hedelmiä ja marjoja. Teen viikossa useamman kerran kasvisruokaa ja ne uppoavat tällä hetkellä pikkumiehelle paremmin kuin liha. Valitettavasti emme usein valitse luomua, kun hinta on niissä kova ja tulot pienet. Luomu olisi ehdottomasti parempi valinta, mutta tällä hetkellä valitsen mieluummin kasviksia monipuolisesti kuin vähemmän parempaa. Pyrin kuitenkin valitsemaan aina kotimaisen ulkomaisten tehoviljeltyjen sijaan, jos mahdollista.

En kuitenkaan ole ehdoton ruoan suhteen ja kyllä meilläkin syödään luvattoman usein valmismarinadeja, nugetteja ja eines maksalaatikkoa. Me vanhemmat herkutellaan väriainepommikarkeilla ja jäätelöllä, mutta lapselle keinotekoiset väri- ja makeutusaineet eivät kuulu. Mielestäni on tärkeää tiedostaa mitä elimistö tarvitsee toimiakseen ja mikä taas on niin sanottua ylimääräistä, turhaa ruokaa. "Normaalin" ruoan käsite on muuttunut muutaman vuosikymmenen aikana melkoisesti. Vain omilla valinnoilla voi vaikuttaa omaan hyvinvointiin ja pikku hiljaa kauppojen tuotevalikoimaan.

Kiinnitätkö sinä huomiota siihen mitä syöt vai ostatko vain helpointa, halvinta ja vaivattominta ruokaa?

Ruokapäivä

Niin kuin olen aiemmin maininnut, kaipaan välillä kovasti uusia ideoita päivän ruokiin. Minulla on huono tapa jumittua aina samaan ruokaan aamu- ja iltapalalla. Yleensä pikkumies syö aamuisin muroja ja iltaisin puuroa. Iltapuuro on kuitenkin viime aikoina alkanut pahasti tökkimään, joten olen antanut joinain iltoina puuron sijasta leipää juustolla. Tässä esimerkkikuvat pojan päivän ruoista.

Aamupalalla siis usein sokerittomia muroja maidossa. Joskus pakastemarjoja mukana.

Lounaaksi itsetehtyä hernekeittoa. Pikkumies ei pitänyt kokonaisista herneistä keitossa, niin hurautin pojan annoksen tehosekoittimen läpi vähän tasaisemmaksi (ja paksummaksi) soseeksi. Johan alkoi maistumaan.

Välipalaksi pyrin antamaan joka päivä hedelmää tai marjoja (banaania, omenaa, appelsiinia, päärynää, mandariinia...) paloina. Hedelmäpalat ovat loistavaa sormiruokaa. Kuvauspäivänä tein kuitenkin smoothie-tyylisen soseen tuoreista hedelmistä ja marjoista. Taisin heittää sekaan mansikoita, banaania, klementiinin ja teelusikallisen vehnäleseitä.

Viime postauksessa kertomallani ohjeella tehty kana-riisivuoka maistui pojallekin päivälliseksi.

Iltapalalla olen yrittänyt tarjota pojalle puuroa marjojen tai hedelmäsoseen kanssa, mutta viime aikoina se ei ole enää maistunut entiseen tapaan. Vaihtoehtoina sitten leipää tai samoja muroja kuin aamulla. Ruokajuomana jokaisella aterialla on rasvaton maito.

Millaisista ruoista teidän ruokapäivä koostuu?

Kana-riisivuoka

Kaipaan välillä kipeästi uusia ideoita viikon ruokalistaan. Tuntuu, että viikosta toiseen teen samoja ruokia ja kaupasta kannetaan usein kotiin helposti valmistettavia jauhelihaa ja kanasuikaleita. Kotona sitten mietin jauhelihapaketti kädessä, että mitäs tästä nyt taikoisin kun jauheliha-makaronilaatikkoa, jauhelihakeittoa ja jauhelihakastiketta on tullut syötyä riittämiin. Toissapäivänä oli tällainen tilanne kanasuikalepaketin kanssa ja surffailin netissä etsimässä jotain uutta ja helppoa reseptiä koko perheen ruokaan. Valion nettisivuilta löytyi broileri-riisivuoan ohje, joka osoittautui hyväksi. Alkuperäisen reseptin löydät täältä. Suosin itse uuniruokia, koska aktiivinen valmistusaika on niissä usein lyhyt ja ruoan uunissa kypsymisen aikana ehtii tehdä muita hommia, kuten leikkiä pojan kanssa Legoilla :) Tätä ruokaa varten ei tarvinnut edes paistaa kanaa tai keittää riisiä etukäteen, vaan kaikki raaka-aineet kypsyivät uunissa. Tässä resepti jakoon sellaisena kuin sen itse tein. Kaapissa ei ollut kolmen juuston ruokakermaa, niin korvasin sen tavallisella ruokakermalla ja lisäsin vuokaan juustoraastetta.

Kana-riisivuoka
(5-6 hlö)

Valmistusaineet:
1 paprika
1 tlk maissia
3 ½ dl tummaa riisiä
450 g hunajamarinoituja broilerin fileesuikaleita (itse käytin maustamattomia, jotka marinoin itse)
8 dl vettä
½  kanaliemikuutio
2 prk ruokakermaa

1 ½ dl juustoraastetta

Valmistusohje:

Kuutioi paprika. Valuta maissi. Mittaa riisit isoon (vähintään 3 1/2 l), voideltuun vuokaan. Lisää paprikakuutiot, maissi, broilerifileesuikaleet ja juustoraaste. Sekoita ainekset.

Liuota kiehuvaan veteen liemikuutio. Lisää ruokakerma. Kaada nesteseos vuokaan ja sekoita vielä (seos on tässä vaiheessa liemevää).

Paista uunissa 200 asteessa noin 1 tunti.

Taas yksi uusi helppo ja maistuva resepti lisää. Tämä kelpasi perheen pienimmällekin.

Katkarapu-avokadopasta

Minulla kävi viime viikolla tuuri, kun menin kauppaan ostamaan pakastekatkarapuja. Sattumalta huomasin, että keskikäytävän tarjouslaarissa olikin liemessä olevia katkarapuja 0,99 €/rasia. Ostin pari rasiaa niitä ja sitten vain kotiin miettimään mihin kaikki katkikset käyttäisin. Koska avokado ja katkaravut ovat todella hyvä yhdistelmä ja molempia löytyi kotoa, päätin tehdä katkarapu-avokadopastaa. Todella helppoa ja nopeaa! Jälkikäteen ajateltuna pastaan olisi pitänyt laittaa tuorejuustoa, kun nyt käytin vain kermaa. Tällöin pasta olisi saanut vähän enemmän makua. Kyllä se syötävää oli ilmankin, mutta ensi kerralla sitten joku tuorejuusto mukaan. En myöskään lisännyt ruokaan suolaa, kun laitoin siihen vähän juustoraastetta. Näin pikkumieskin pystyi syömään samaa ruokaa muun perheen kanssa. Tässä teille helppo arkiruokaresepti:

Katkarapu-avokadopasta

täysjyväpastaa (meillä oli täysjyvä fusillipastaa)

170 g katkarapuja

2 pientä avokadoa

2 pikkusipulia

1 valkosipulinkynsi

2 dl ruokakermaa

0,5 dl juustoraastetta

1 tl persiljasilppua

ripaus pippuria

(suolaa oman maun mukaan)

Keitä pasta ohjeen mukaan. Pilko sipulit ja valkosipuli pieneksi. Kuullota sipulisilppu pannulla tilkassa öljyä. Lisää joukkoon katkaravut, juustoraaste ja ruokakerma. Lisää kypsä pasta pannulle. Halkaise avokado pystysuunnassa ja poista kivi. Tee avokadon hedelmälihaan viillot "kulmittain" kummastakin yläkulmasta alakulmiin ja koverra hedelmäliha lusikalla ulos kuorista. Lisää avokadopalat pastaan ja sekoita. Koristele pasta tuoreella persiljasilpulla.

Kelpasi ainakin meidän perheelle :)

Loppiaisen menu: Kukkoa viinissä

Mieheni halusi arkivapaan kunniaksi tarttua kauhan varteen ja kokata ranskalaista ruokaa, kukkoa viinissä. Kutsuimme myös siskoni ja hänen avomiehensä meille illallistamaan, kun isosta padasta riittää ruokaa useammallekin syöjälle. Emme olleet aiemmin tehneet tätä kotona, enkä minä ollut tainnut maistaa kukkoa viinissä aiemmin ollenkaan. Pataruoat ovat kyllä aina hyviä, eikä tähänkään tarvinnut pettyä. Tätä tehdään ehdottomasti toistekin! Alkuperäinen ohje on Maku.fi -sivulta ja siihen pääset tästä. Mieheni muokkasi reseptiä kuitenkin hieman ja höysteitä laitettiin hieman reilummin kuin alkuperäisen ohjeen mukaan kuuluisi. Tässä kukkoa viinissä -resepti mieheni ohjeella.

Kukkoa viinissä
6 annosta

2 kg broilerin rintaleikkeitä (6 kpl) (voi käyttää myös kokonaisia kanoja)
2 tl suolaa
1 tl mustapippuria
3 rkl voita
140 g pekonia
350 g salottisipulia
1 kpl purjoa
4 kpl porkkanaa
200 g tuoreita herkkusieniä
4 kpl valkosipulinkynttä
7 dl punaviiniä
3 kpl laakerinlehteä
1 tl timjamia
3 rkl persiljaa (silputtuna)

Kuivaa broileripalat talouspaperiin ja mausta ne suolalla ja pippurilla.

Kuumenna voi paistinpannulla ja ruskista broilerinpalat ja pekoni parissa erässä. Siirrä lihat pataan tai kannelliseen uunivuokaan.

Kuori sipulit. Paloittele halkaistu, huuhdeltu purjo. Kuori ja pilko porkkanat. Puhdista herkkusienet tarvittaessa ja halkaise isoimmat halutessasi. Hienonna valkosipulit.

Kuullota kaikki kasvikset vuorotellen pannulla ja kumoa pataan.

Lisää viiniä sen verran, että ainekset peittyvät. Lisää myös laakerinlehdet ja timjami. Anna hautua kannen alla liedellä miedolla lämmöllä noin 40 minuuttia tai 150-asteisessa uunissa 1 1/2–2 tuntia.

Tarkista maku, koristele kukkoa viinissä persiljasilpulla ja tarjoa keitetyn riisin kera.

Tahna säilykeherneistä

Erilaiset tahnat tuntuvat nykyään olevan suosittuja dippien ja levitteiden ohella. Jostain syystä tahnat ovat jääneet minulle vieraammiksi. Pari kertaa olen maistanut hummusta ja siinä se. Pitkän tauon jälkeen ostin viime viikolla kaupasta valmiin hummuspurkin. Jäin koukkuun ja päätin, että kokeilen jonkun tahnan tekemistä itse. Pari kuukautta sitten olimme erehdyksissä ostaneet kaupasta säilykepapujen sijasta säilykeherneitä, enkä ollut vielä keksinyt niille käyttöä. Yrittänyttä ei laiteta vai miten se meni. Tein tahnan säilykeherneistä ottaen mallia hummuksen reseptistä. Tahnan tekeminen oli äärimmäisen helppoa ja nopeaa. Ja lopputulos...SUPERHERKULLISTA! Tätä pitää ehdottomasti tehdä toistekin.

Ostimme tahnan kaveriksi Linkosuon sourcream RuisSipsejä. Sopivat hyvin yhteen. Tässä ohje, olkaa hyvät.

Säilykehernetahna

1 tölkki säilykeherneitä

2 isoa valkosipulinkynttä

3 rkl tahinia

1 rkl öljyä

1 rkl vettä

ripaus kuivattuja yrttejä

Laita kaikki aineet kulhoon ja sekoita tasaiseksi massaksi sauvasekottimella.

Parsakaali-fetapiirakka

Tein pikkumiehen syntymäpäiville suolaiseksi tarjottavaksi kaksi parsakaali-fetapiirakkaa. Piirakat olivat kehuttuja ja vain kaksi palaa jäi jäljelle. Monilla ihmisillä on ennakkoluuloja kasvisruokia kohtaan ja tästäkin piirakasta kysyttiin, että onko siinä kinkkua kun maistuu niin hyvälle :) Mutta kyllä. Kasvisruokakin voi olla hyvää ja omasta mielestä on usein maukkaampaa kuin liharuoat, vaikka en kasvissyöjä olekaan.

Tässä ohje parsakaali-fetapiirakkaan. Sen verran oikaisin, että ostin valmiin pakastepiirakkapohjan.

Parsakaali-fetapiirakka

1 piirakkapohja

Täyte:
1 parsakaali
fetajuustoa
1 tomaatti
2 dl ruokakermaa
1 kananmuna
yrttisuolaa
mustapippuria
1-2 dl juustoraastetta

Ota jäinen piirakkapohja sulamaan huoneenlämpöön reilu tunti ennen piirakan tekemistä. Painele sulanut piirakkapohja voidellun piirakkavuoan pohjalle reunoja myöten.
Leikkaa parsakaalista kukinnot irti ja keitä niitä muutama minuutti niin, että parsakaali hieman pehmenee. Leikkaa tomaatti siivuiksi. Levitä parsakaalinkukinnot, fetat ja tomaattisiivut piirakkapohjan päälle tasaisesti.
Sekoita keskenään ruokakerma ja kananmuna. Mausta seos suolalla ja pippurilla. Kaada kerma-munaseos piirakan päälle. Ripottele juustoraaste pinnalle.
Paista uunin keskitasossa 200 asteessa noin 30 minuuttia.

Sienikeitto

Viileämmillä ilmoilla alkaa tehdä mieli keittoa sisuksia lämmittämään. Olen huomannut, että meillä eri vuodenaikoina syödään erityyppisiä ruokia. Keväisin leivon paljon ja silloin herkutellaan usein muun muassa suolaisilla piirakoilla sekä leivonnaisilla, kesäisin syödään usein salaatteja ja grilliruokaa, syksyisin keittoja ja talvisin tulee helposti tehtyä erilaisia uuniruokia kuten laatikoita.

Pirkan syyskuun Ruoka-lehdessä oli savujuustoisen sienikeiton resepti. (Alkuperäinen resepti löytyy myös täältä.) Pidämme molemmat sienistä, joten otimme reseptin kokeiluun. Muokkasin reseptiä vain sen verran, että korvasin puolet herkkusienistä kanttarelleilla, jotka olin ottanut pari päivää aikaisemmin pakastimesta jääkaappiin sulamaan. Hyvää tuli! Tässä on taas yksi helppo ja nopea arkiruoka vaihtelua tuomaan.

Savujuustoinen sienikeitto

2 rs (á 200 g) herkkusieniä
1 iso sipuli
1 valkosipulinkynsi
2 rkl voita
3/4 dl vehnäjauhoja
8 dl vettä
1/2 rkl soijakastiketta
1 tl suolaa
1/4 tl mustapippuria
1 rs (180 g) leppäsavusulatejuustoa (löytyy ainakin Pirkalta)
3 rkl ruohosipulia hienonnettuna

1. Puhdista ja viipaloi herkkusienet. Kuori ja hienonna sipuli sekä valkosipuli. Kuumenna rasva kattilassa ja paista siinä sieniä, sipulia ja valkosipulia noin 5 minuuttia.
2. Ripottele vehnäjauhot kattilaan ja sekoita. Lisää vesi ja kuumenna kiehuvaksi samalla sekoittaen. Mausta soijakastikkeella, suolalla ja pippurilla. Anna keiton kiehua miedolla lämmöllä kannen alla noin 5 minuuttia.
3. Lisää keittoon sulatejuusto nokareina. Sekoita niin, että juusto sulaa. Lisää lopuksi ruohosipuli.

Köyhät ritarit - helppo ja nopea jälkiruoka

Mieheni on useampaan kertaan pyytänyt minua tekemään köyhiä ritareita ja sen helpompaa jälkiruokaa saa etsiä. Ei ne kyllä terveellisimmästä päästä ole, mutta välillä saa herkutella, vai mitä :) Sitä paitsi, mikä olisi sen parempi tapa hyödyntää kuivahtanut pullapitko. Pidän semmoisista resepteistä, joissa saa käyttää kaapista löytyviä parhaat päivänsä nähneitä ruoan jämiä. Yritän välttää ruoan roskiin heittämistä viimeiseen asti ja haluan hyödyntää jämäruoat parhaani mukaan. Lempireseptejä tässä kategoriassa köyhien ritareiden lisäksi ovat leipäressu ja banaanikakku.

Saimme tänään illallispöytään appivanhemmat ja mieheni iloksi paistoin jälkkäriksi köyhiä ritareita. Teen köyhät ritarit yleensä todella pelkistetyllä reseptillä ilman kananmunia, kun en itse huomaa eroa siinä, käänteleekö pullaviipaleet munamaidossa vai pelkässä maidossa. Kuva jäi taas ottamatta, mutta ohje tulee tässä:

Köyhät ritarit

Pullaviipaleita
Maitoa
Voita paistamiseen

Hilloa
(Kermavaahtoa)

Uita pullaviipaleet nopeasti maidossa niin, että pulla ehtii imeä maitoa itseensä. (Älä kuitenkaan kastele pullaa maidossa niin kauaa, että pulla muuttuu mössöksi.) Paista märät pullaviipaleet voissa pannulla molemmin puolin, kunnes pullat ovat saaneet kauniin värin ja pinta on rapsakka. Tarjoile hillon (ja kermavaahdon) kanssa.

Helppo ja nopea pestokana

Tein eilen kaalilaatikon lisäksi myös pestokanaa, kun uuni oli valmiiksi lämpimänä. Pestokana on meidän perheen vakioruokaa ja sekä minun että mieheni herkkua. Tämä toimii hyvin nopeana arkiruokana, mutta sopii myös tarjoiltavaksi vieraille esimerkiksi parmesanrisoton kanssa. Resepti on helposti muunneltavissa omaan makuun sopivaksi. Uunivuokaan voi laittaa suikaloitua sipulia, aurinkokuivattuja tomaatteja, valkosipulin kynsiä yms.

Pestokana

6 kpl broilerin ohutleikkeitä
190 g pestoa (Vihreä pesto sopii ehkä hieman paremmin tähän ruokaan, vaikka eilen käytinkin punaista.)
oliiveja
juustoraastetta

Ota broilerin leikkeet huoneenlämpöön vähintään 15 minuuttia ennen kypsentämistä. Asettele leikkeet voideltuun uunivuokaan vierekkäin. Levitä jokaisen leikkeen päälle pestoa reilu ruokalusikallinen. Laita peston päälle oliiveja ja ripottele päällimmäiseksi juustoraastetta. Paistaa uunissa 200 asteessa reilu 15 minuuttia.

Ohra-kaalilaatikko

Tein ruokakaapin inventaariota ennen kauppaan lähtöä ja löysin kaapista ohrasuurimopaketin, jossa oli noin 1,5 dl suurimoita jäljellä. Mietin mitä niistä voisi tehdä, että saisin käytettyä pitkään kaapissa seisseet suurimot johonkin. Katsoin suurimoiden keitto-ohjetta paketista ja huomasin samalla paketin kyljessä olevan kaalilaatikon ohjeen. En ole syönyt kaaliruokia ala-asteen jälkeen. Koulun kaalilaatikko ja kaalikeitto puistattavat vieläkin. Ajattelin kuitenkin, että nyt on hyvä hetki antaa kaalille uusi mahdollisuus, kun suomalaisen kaalin sesonki on parhammillaan ja se on todella edullista. Kaalilaatikkoon laitetaan kai yleensä riisiä, mutta ohra toimii laatikossa ihan yhtä hyvin ja on sitä paitsi ekologisempaa kotimaisuuden vuoksi. Etsin netistä muitakin kaalilaatikoiden reseptejä ja muokkasin monesta reseptistä omanlaisen kaapista löytyneiden aineiden pohjalta. Yllätyin todella positiivisesti lopputuloksesta ja teen kaalilaatikkoa varmasti toistekin! Tästä versiosta tuli kyllä hieman liian täyteläinen minun makuuni, niin täytyy ensi kerralla kokeilla laatikon tekemistä lihaliemeen kerman sijasta.

Ohra-kaalilaatikko

3,5 dl vettä
1,5 dl ohrasuurimoita
½ lihaliemikuutio
400 g jauhelihaa
2 kevätsipulia
125 g sipuli-ruohosipuli Koskenlaskija sulatejuustoa
700 g varhaiskaalia
2 dl ruokakermaa
suolaa
voita

Laita vesi kiehumaan ja lisää ohrasuurimot kiehuvaan veteen lihaliemikuution kanssa. Keitä suurimoita 15 minuuttia välillä sekoittaen.
Paista jauheliha ja lisää silputut sipulit jauhelihan joukkoon pannulle. Paista niin kauan, että sipulit ovat pehmenneet hieman. Lisää sulatejuusto lämpimään jauheliha-sipuliseokseen ja sekoita tasaiseksi massaksi.
Leikkaa kaali suikaleiksi ja paista pannulla voissa, kunnes kaali on imenyt voit itseensä. Kaalin ei tarvitse kypsyä, vaan hieman pehmentyä. Mausta kaali paistamisen aikana suolalla.
Laita kaalit, jauheliha-sipuliseos sekä ohrasuurimot voideltuun uunivuokaan ja sekoita keskenään. Kaada laatikon päälle ruokakerma.
Kypsennä kaalilaatikkoa 175 asteisessa uunissa puoli tuntia ja jatka paistamista 100 asteessa vielä reilu puoli tuntia. Anna vielä seisoa hetki ennen tarjoilua.

Nyt kun pääsin kaalin makuun niin voisin seuraavaksi kokeilla kaalikeittoa. Onko sinulla hyvää kaalikeiton reseptiä? Lähetä resepti minulle sähköpostilla, niin kokeilen sitä mielelläni.

Vauvan ruokaa

Tähän asti olen tehnyt lähes kaikki soseet vauvalle itse. Reilu viikko sitten mökillä ollessa poika sai ensimmäistä kertaa valmista purkkiruokaa luumu-, maissi- ja vadelma-, mustikka-, omenasoseen muodossa. Minulta on useamman kerran kysytty miksi teen soseet itse, enkä osta valmiita soseita. Syön itse todella harvoin valmisruokia, niin miksi tarjoaisin niitä lapsellenikaan kun ruoat voi tehdä itse tuoreista raaka-aineista. Omasta mielestäni valmiiden soseiden maku on jotenkin "laimea" verrattuna itse tehtyihin, joissa kasvisten maku on voimakkaampi. Haluan kasvattaa pojasta ennakkoluulottoman ruokailijan, joka ei säikähdä uusia makuja vaan on valmis maistamaan kaikkea. Valmissoseet on kieltämättä käteviä matkoilla, mutta muuten pyrin tekemään ruoat itse. Tässä vaiheessa haluan sanoa, että en todellakaan katso pahalla muita, jotka syöttävät vauvalleen pelkästään purkkiruokia. Ymmärrän sen vaivattomuuden ja helppouden. Kaikki tekevät niin kuin kellekin parhaiten sopii.

Tähän mennessä olen tehnyt seuraavia soseita:
-bataattisose
-porkkanasose
-perunasose
-kukkakaalisose
-kesäkurpitsasose
-parsakaalisose
-luumusose
-päärynäsose
-omenasose
-kana, porkkana, kukkakaalisose
-porsas, peruna, porkkanasose
Ja uusimpana:
-sei, bataatti, kesäkurpitsa, sipulisose

Näiden lisäksi on maisteltu kananmunaa ja avokadoa.
Pojan lemppareita ovat hedelmäsoseet ja kaikki missä on bataattia. Kaurapuuro on myös suurta herkkua. Viimeisen viikon aikana A:n ruokahalu on kasvanut todella paljon ja usein olen annostellut liian vähän ruokaa lautaselle. Pikkuinen on suu auki odottanut lusikkaa suuhun lautasen jo ollessa tyhjä. Pari viikkoa sitten pirpanalle puhkesi ensimmäiset hampaat ja silloin soseet eivät maistuneet ollenkaan. Nyt sitten syödään senkin edestä :)

Teettekö te itse soseita vauvalle vai syötättekö valmiita purkkiruokia?

Tässä vielä eilen tekemäni sei-kasvissoseen ohje, jos joku haluaa kokeilla. Meillä ainakin upposi todella hyvin, kun soseesta tuli makeaa bataatin ansiosta.

Sei-kasvissose


1 pakaste seifile (n 200 g)
2 keskikokoista bataattia
1 sipuli
1 kesäkurpitsa

Ota sei sulamaan hyvissä ajoin. Pese ja kuori kasvikset. Paloittele ne noin 2 cm levyisiksi kuutioiksi. Laita kasvikset kattilaan ja kaada päälle vettä niin, että kasvikset juuri ja juuri peittyvät. Keitä noin 5 minuuttia. Paloittele sulanut sei pieniksi kuutioiksi ja lisää kattilaan kasvisten joukkoon. Sekoita ja jatka keittämistä niin kauan, että kasvikset ovat kypsiä.
Kaada suurin osa vedestä pois, mutta jätä kattilan pohjalle noin 2 dl keitinvettä. Sekoita kypsät kasvikset ja sei sauvasekoittimella kattilassa tasaiseksi soseeksi.

Itse annostelen soseen jääpalamuotteihin ja tyhjiin lasisiin lastenruokapurkkeihin ja laitan pakastimeen. Sieltä on helppo sulattaa tarvittava annos.

Kasvispiirakka ja äitienpäivä

Vihdoin ehdin kirjoittamaan äitienpäiväkokkailuista tänne. Tein siis anoppilaan vaahtokarkkikuorrutteisen täytekakun ja omille vanhemmilleni gluteenittoman kasvispiirakan. Kakun kuorrutus ei onnistunut ihan niin kuin olisin halunnut ja pohja jäi vähän kuivaksi, mutta muuten kakku oli syötävää. Aika äklömakeahan tuollaisesta vaahtokarkkikuorrutteisesta kakusta tulee, mutta pieninä paloina sitä pystyi syömään. Vaahtokarkkimassan käsittelyssä tarvitsen vielä hieman harjoitusta, kun en millään saanut siirrettyä ohueksi kaulittua massaa ehjänä kakun päälle. Lopulta jätin massan vähän alle 1 cm paksuiseksi, että sain sen onnistuneesti kakun päälle. Massa ehti myös kuivahtaa siirtovaiheessa, kun täytyi mennä laittamaan lasta päiväunille kesken kaiken. Kuivahtanut massa sitten halkeili kakun päällä. Se ei onneksi vaikuta makuun, vaan on ainoastaan esteettinen haitta. Samoin kuin alareunan nauhan epätasaisuus. Värjäsin nauhan muuten pakastemustikoiden sulatuksesta jäänellä liemellä. Sen verran työlästä, hidasta ja sotkuista vaahtokarkkimassan käsittely näin ensimmäisellä kerralla oli, etten ihan heti ala uutta vaahtokarkkimassaa tekemään. Tässä kuva kakusta.

Marsipaaniruusut ostin kaupasta valmiina.

Sitten se gluteeniton kasvispiirakka. Sekin meni vähän puihin, kun yritin oikaista vuoan voitelussa ja piirakasta tuli kaikin puolin liian kuivaa. Jaan reseptin kuitenkin tässä, jos joku saa siitä jotain vinkkiä ja haluaa muokata reseptin paremmaksi.

Gluteeniton kasvispiirakka

Pohja:

100 g voita

2,5 dl tattarijauhoja

vajaa dl maitorahkaa

Täyte:

kevätsipulia

n. 5 cm pätkä kesäkurpitsaa

n. 5 cm pätkä munakoisoa

puolikas paprika

parsakaali

2 dl ruokakermaa

3 kananmunaa

suolaa

pippuria

valkosipulijauhetta

Pinnalle:

juustoraastetta

Nypi yhteen voi ja tattarijauhot mureaksi massaksi. Lisää massaan maitorahka ja työstä taikinaksi. Levitä taikina voideltuun piirakkavuokaan. Anna levätä jääkaapissa n. 30 minuuttia.

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Esipaista pohjaa uunin keskiosassa noin 10 minuuttia.

Leikkaa parsakaali pieniksi paloiksi ja kiehauta, kunnes parsakaalipalat ovat pehmenneet. Silppua muut kasvikset pieniksi paloiksi ja levitä kaikki tasaisesti pohjan päälle.

Vatkaa munat ja kerma sekaisin ja lisää seokseen suolaa, pippuri ja valkosipulijauhe oman maun mukaan. Kaada munaseos piirakan päälle. Laita pinnalle juustoraastetta. Paista piirakkaa uunin keskiosassa noin 40 minuuttia, kunnes juusto on sulanut.

Äitienpäivälahjaksi sain lahjakortin jalkahoitoon ja pari kaunista äitienpäiväruusua :) Toivottavasti muillakin äideillä oli mukava päivä. Ruusut pääsivät parvekkeen koristukseksi.

Vappubrunssi

Vappu on taas ohi ja arki jatkuu. Oltiin eilen siskoni luona vappubrunssilla ja siellä oli pöytä täynnä herkkuja. Tuli syötyä ja juotua mahan täydeltä. Nam! Jaan tässä pari hyväksi todettua reseptiä. Helppoja ja nopeita kylmäsavulohileipiä ja savulohimunia voi tarjoilla pieninä suupaloina vaikka illanistujaisissa tai juhlissa. Reseptit ovat netistä löydettyjä, mutta sovelsin kylmäsavulohileipien reseptiä omaan makuun sopivaksi. Kylmäsavulohileipien resepti on alunperin täältä ja savulohimunien resepti täältä.

Kylmäsavulohileivät
n 25 kpl



Ainekset:
saaristolaisleipää
150 g kylmäsavulohta½ dl hienonnettua tilliä (vaihdoin tämän ruohosipuliin)1 prk maustamatonta rahkavalmistetta1 prk ruohosipulituorejuustoa1 rkl sitruunamehuaripaus Dansukker Taloussokeria (jätin kokonaan laittamatta)

Koristeeksi:mätiä tai katkarapuja, tilliä

Hienonna lohi ja tilli. Sekoita täytteen aineet keskenään. Ota muotilla (esim. pienellä vesilasilla) leipäviipaleista pyöreitä leipäsiä. Päällystä ne täytteellä. Koristele mädillä tai katkaravuilla sekä tillillä.

Savulohimunat
8 kpl (siskoni teki reseptin kaksinkertaisena)

Ainesosat:
4 kananmunaa

Täyte:
75 g kylmäsavustettua lohta
1 salottisipuli
2 rkl kapriksia (jätettiin osasta munia pois, kun kaikki eivät tykänneet kapriksista)
2 rkl hienonnettua ruohosipulia
1 rkl sitruunamehua
2-3 rkl majoneesia
ripaus ruohittua mustapippuria

Valmistuohje:
1. Keitä kanamunat koviksi eli noin 8-10 minuuttia. Jäähdytä hetki kylmässä vedessä ja kuori.2. Hienonna täytettä varten lohi, kuorittu salottisipuli ja kaprikset ja sekoita keskenään. Lisää hienonnettu ruohosipuli ja majoneesi. Mausta sitruunamehulla ja ripauksella rouhittua mustapippuria.
3. Halkaise kananmunat pituussuunnassa ja jaa täyte tasaisesti puolikkaiden päälle. Koristele 
ruohosipulisilpulla.

Tässä vielä muita brunssin herkkuja :)

Parempi yö ja kanttarellipiirakka

Viikonlopun aikana päästiin taas pidempien yöunien makuun, kun yöt ovat parempia kuin noin kuukauteen. Nyt nukutaan taas se kolme tuntia putkeen ja aamullakin maltetaan koisia jopa kahdeksaan. Yöherätykset on vähentyneet siitä jopa viidestä (ja niiden välillä tutinlaittoa ja kyljen kääntöä) vain kolmeen tai neljään ilman väliherätyksiä. Toivottavasti tämä on pysyvää ja tästä mennään vaan kohti pidempiä unipätkiä! Myös päiväunille pikkuherra on viime päivinä nukahtanut todella helposti ja ensimmäiset päikkärit venähti eilen 2,5 tunnin mittaisiksi. Tänään jätin pojan yksin parvekkeelle vaunuihin ilman työntelyä ja pieni oli nukahtanut viidessä minuutissa. Nyt poika on nukkut jo 1,5 tuntia eikä vielä näy merkkejä heräilystä.

Hyvin levänneenä on sen verran pirteämpi olo, että aloin todella kaipaamaan jotain liikuntaharrastusta, varsinkin kun kerho loppui viime viikolla ja meillä ei ole enää mitään säännöllistä ohjelmaa. Ennen raskautta ja alkuraskaudesta kävin kerran viikossa zumbaamassa ja pidin siitä kovasti. Raskausaikana zumbaaminen piti jättää kokonaan, kun tunnin tanssimisen jälkeen tuli aina pahoinvointia ja vatsaan alkoi sattua, vaikka otin tunneilla rauhallisemmin kuin ennen raskautta. Oli varmaan liikaa hyppyjä ja pomppuja raskaanaolevalle. No...eilen netistä vauvajumppia selaillessa osui silmään Zumba, johon saa ottaa vauvan/lapsen mukaan. Nyt oli juuri sopivasti menossa ilmoittautuminen toukokuun Zumba-kurssille ja minähän ilmoittauduin. Siellä oli enää kaksi paikkaa vapaana, joten mikä tuuri kävi. En malta odottaa, että pääsen taas tanssimaan. Toivottavasti poika viihtyy tanssitunnilla yhtä hyvin kuin äiti :D Tunneilla voi tanssia lapsi sylissä/kantoliinassa/rintarepussa tai jättää lapsen lattialle makoilemaan. Luulen että aloitan ilman lasta, kun reilu 9 kg lisäpainoa saattaa käydä liian raskaaksi :)

Tässä vielä ohje eilen iltaruoaksi valmistamaani kanttarellipiirakkaan.

Kantarellipiirakka

Pohja:
100 g voita
3 dl vehnäjauhoja
3 rkl vettä

Täyte:
n. 3 dl pakastettuja kanttarelleja (nämä oli keitetty suolavedessä ennen pakastamista)
1 iso sipuli
2 dl juustoruokakermaa
2 kananmunaa
pippuria

Päälle:
juustoraastetta

Pohja: Sekoita pehmennyt voi ja vehnäjauhot keskenään tasaiseksi seokseksi. Lisää seokseen vesi. Levitä taikina pyöreään piirakkavuokaan.

Ota sienet sulamaan hyvissä ajoin ennen piirakan tekoa.
Pilko sipuli pieniksi kuutioiksi ja levitä silppu piirakkapohjan päälle. Laita sulaneet sienet sipuleiden päälle.
Sekoita erillisessä astiassa ruokakerma, kananmunat sekä pippuri ja valuta seos tasaisesti sienten päälle. Lisää pinnalle juustoraastetta oman maun mukaan. Paista piirakkaa 200 asteisessa uunissa noin 30-40 minuuttia.

Seuraavaan kertaan!

Pääsiäinen

Pitikin mennä aiemmin viikolla kehumaan, kuinka pienimies on ollut tähän asti terve. Eiköhän minun räkätauti tarttunut sitten A:hankin. Ihmettelen miten reipas toinen on, vaikka kurkku on varmasti kipeä ja nenä vuotaa koko ajan. Nenä Frida on ahkerassa käytössä. Pojalla on ollut limaa vastasyntyneestä asti, joten nenäimuri on onneksi tullut tutuksi niin lapselle kuin äidillekin. Mikä ihana keksintö se onkaan!

Oma flunssa on jo melkein poissa, joten jaksoin väsätä iltaruoaksi kana-rucolasalaattia. Tein salaattia alkuviikosta ja nyt oli pakko saada uudestaan. Mielestäni tämä salaatti on ruokaisaa, mutta kuitenkin raikasta. Resepti tuli omasta päästä, kun rupesin tekemään salaattia kaapista löytyvistä aineista. Tässä resepti. En laita tarkkoja raaka-aineiden määriä, kun kukin saa laittaa aineita oman maun mukaan.

Kana-rucolasalaatti

Itsemarinoituja kanasuikaleita (Laitan marinadiin öljyä, valkosipulimurskaa, soijaa, hunajaa ja sitruunamehua. Annan marinoitua pari tuntia ja nostan kanasuikaleet huoneenlämpöön viimeistään 1/2 tuntia ennen paistamista.)

Punasipulia

Jääsalaattia

Rucolaa

Kirsikkatomaatteja

Avokadoa

Parmesanlastuja

Paahdettuja pinjansiemeniä (tänään laitoin kurpitsansiemeniä, kun pinjansiemenet loppuivat, enkä löytänyt niitä lähikaupasta)

Paista kanat pannulla punasipulin kanssa. Pilko salaatti, tomaatit ja avokado kulhoon. Lisää rucola, parmesanlastut ja siemenet sekä hieman jäähtynyt kana-sipulisekoitus.

Salaatin kastikkeeksi sopii erittäin hyvin Balsamico cream -kastike tai pelkkä oliiviöljy.

Kanat paistuivat vähän liikaa, mutta hyvää oli silti :)

Ja jälkkäriksi pääsiäisnameja :) Hyvää pääsiäistä!

Flunssaa ja herkuttelua

Sain itselleni räkätaudin, joka alkoi perinteisesti kurkkukivulla, jatkui nenän vuotamisena ja nyt alkoi sitkeän liman yskiminen. Harmittaa, kun pitää flunssan takia jättää tänään kerho väliin. Olisin todella halunnut mennä kerhoilemaan, mutta on fiksumpaa olla menemättä tartuttamaan muita äitejä ja vauvoja. Meidän pienimies on onneksi välttynyt flunssalta toistaiseksi kokonaan.
Viime viikon rokotuksesta johtuvat kitinät kestivät torstaihin asti eli neljä päivää ja nyt poika on taas oma aurinkoinen itsensä :) Viime viikon aikana A on alkanut kääntymään kyljelleen, kun sinne kellahtaa omia varpaita tutkiessaan. Kyllä sieltä vielä ympäri käännytään joku päivä :D Neuvolassa sanottiin, että täytyisi pitää lasta enemmän mahallaan, koska se kannustaa liikkumaan. Me ollaan kyllä pidetty poikaa mahallaan aina niin kauan kuin siinä viihtyy. Välillä A:lla onkin kova yritys työntää polvia pyllyn alle ja päästä eteenpäin, mutta kädet ei vielä ole yrityksessä mukana. Kyllä ihmislapsi on sitten avuton pitkän aikaa.

Perjantaina satiin hyvä ystävä meille viettämään iltaa ja innostuin kokeilemaan Menu á la Katjan parmesan-risottoa ja vuohenjuustokanaa. Ruoka oli herkullista ja mukavaa vaihtelua tavalliseen arkiruokaan. En saanut vuohenjuustoa sulamaan uunissa kanan päälle niin ensi kerralla varmaan paistan vuohenjuustot pannulla ja lisään valmiin annoksen päälle, kun alkuperäisen ohjeen mukaan vuohenjuustot laitetaan uuniin kanojen kanssa. Tässä vielä ohje hieman muunneltuna: (meillä tästä riitti kolmelle nälkäiselle)

Vuohenjuustokana:
6 broilerin fileepihviä
Paketti vuohenjuustoa (ostin niitä valmiita kiekkoja)
Pestoa
Oliiviöljyä

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Laita kanat uunivuokaan ja lorota päälle vähän oliiviöljyä. Lusikoi jokaisen pihvin päälle 1-2 tlk pestoa ja asettele päälle kaksi kiekkoa vuohenjuustoa/pihvi. Paista fileitä uunissa noin 20 minuuttia.

Parmesanrisotto:
1 sipuli
oliiviöljyä
3 dl risottoriisiä
2dl valkoviiniä
n. 1 l vahvaa lihalientä (2 liemikuutiota)
3-4dl parmesaaniraastetta

Valmista lihaliemi erillisessä kattilassa.

Leikkaa sipuli pieneksi ja kuullota se öljyssä, lisää joukkoon risottoriisi.

Kun riisi on kuulottunut läpikuultavaksi laita sekaan valkoviini ja kauhallinen kiehuvaa lihalientä. Anna imeytyä. Lisää aina 1-2 kauhallista lientä kun edelliset on imeytyneet niin kauan, kuin lientä riittää.

Kun kaikki lihaliemet on imeytyneet lisää parmesaaniraaste ja anna sen sulaa tasaisesti sekoittaen. Anna tekeytyä hetki.


Jälkiruoaksi tein mustikkapiirakan maidottomalla reseptillä, mutta siitä ei tullut niin hyvää että jakaisin reseptiä täällä. Sulatettuja mustikoita jäi kuitenkin yli tuosta perjantaisesta piirakasta ja tein uuden mustikkapiirakan makean nälkään toisella reseptillä sunnuntaina. Tämä toinen kokeilu oli suussasulavan herkullinen ja piirakka olikin syöty kokonaan alle vuorokaudessa. Tein tämän toisen piirakan oikeastaan mustikkamuffinsien reseptillä, jolloin piirakasta tuli kuohkea ja pehmeä. Mustikkamuffinsien reseptin löysin Jaanan kakkupuoti -blogista. Kaadoin vain taikinan muffinivuokien sijaan sydämenmalliseen kakkuvuokaan. Alkuperäinen ohje on tässä:

Mustikkamuffinssit:

12 kpl isoja, 15-20 kpl pienempiä
150 g margariinia1 ½ dl sokeria2 munaa3 ½ dl vehnäjauhoja2 tl leivinjauhetta1 ½ dl maitoa tai kermaa1½ dl pakastettuja mustikoita

Vaahdota margariini ja sokeri. Lisää munat yksitellen. Yhdistä kuivat aineet ja lisää taikinaan maidon/kerman kanssa. Lisää lopuksi jäiset mustikat nuolijalla sekoittaen.Jaa taikina vuokiin (12 isoa amerikan muffinivuokia). Paista 225 asteessa 12-15 min.
Jos taikinan kaataa vuokien sijaan kakkuvuokaan, suosittelen että paistoaika olisi 15-20 minuuttia. Minun kokeilupiirakka jäi keskeltä vähän löysäksi, kun pidin piirakkaa uunissa n. 13 minuuttia. Itse olen heikkona taikinaan, joten minua tämä löysyys ei haitannut ollenkaan, mutta jos tarjoaisin piirakkaa vieraille, pitäisin sitä uunissa pidempään. Valitettavasti nyt ei ollut kuvia tekeleistä, kun herkut oli syöty ennen kuin muistin kaivaa kameraa esiin.

Viikon kuulumiset

Nyt alkaa vihdoin tuntumaan siltä, että kevät tulee sittenkin. Tänään on ollut ihana aurinkoinen ilma ja ulkona huomasi kuinka aurinko jo lämmittää. Vaikka mittari näytti -10 astetta, auringossa tuli kuitenkin lämmin. Ainakin minuun auringonpaiste vaikuttaa todella paljon ja mieli onkin ollut tänään pirteä. Viihdyttiin vaunu-/koiralenkillä tänään lähes 1,5 tuntia, kunnes pienimies heräsi ja kyllästyi vaunuissa makoiluun. Kotiin tultuamme keitin parsakaalit valmiiksi ja laitoin kanasuikaleet marinoitumaan illan pastakastiketta varten. (Laitan reseptin tänne myöhemmin, jos kastike onnistuu.) Miehellä on tänään poikien saunailta ja minä saan kylään ystävän, jolle lupasin tehdä kanapastaa. Ei todellakaan mitään terveysruokaa, kun teen kastikkeen kermasta ja sulatejuustosta, mutta välillä täytyy herkutella :)

Tämä viikko on mennyt todella nopeasti, kun minulla ja pienellä miehellä on ollut ohjelmaa lähes joka päivälle. Jokaista päivää rytmittää aamupäivällä tehty 45 min- 1,5 tunnin vaunulenkki koiran kanssa. A ottaa ensimmäiset päikkärit vaunuissa, koira saa ulkoilua ja itse saan liikuntaa. Kaikki siis hyötyy vaunulenkeistä. Muuten viikko on mennyt näin: Tiistaina oli esikoisvauvojen kerho, jonka jälkeen käytiin hakemassa kirppikseltä tekstiililävistäjä kirppisvaatteiden hinnoittelua varten. Keskiviikkona oltiin kylässä kaverini luona, jolla on suunnilleen samanikäinen poika kuin meillä. Aina on mukava nähdä toisia äitejä, joiden kanssa voi jutella vauva-arjesta ja jakaa vinkkejä ja kokemuksia. Juttelun lomassa tehtiin herkullista avocadopastaa ja jälkkäriksi hedelmiä suklaafonduella. Nam :b Kiitos vielä E! Eilen kävin viemässä laatikollisen pieneksi käyneitä vauvanvaatteita myyntiin kirpputorille. Omat lempparivaatteet olen laittanut talteen mahdollista toista lasta varten, mutta myytävää jäi silti. Toivotaan, että menee kaupaksi, eikä viikon päästä tarvitsisi kantaa täyttä laatikollista vaatteita takaisin kotiin. Illalla käytiin vielä kaupassa miehen kanssa ostamassa viikon ruokaostokset. Viikonlopulle on luvassa vieraita ja hyvää ruokaa.

Laitan blogiin kyselyn siitä, mistä haluaisitte blogissa kirjoitettavan. Kertokaahan mielipiteenne, niin osaan kirjoittaa teitä kiinnostavista aiheista.

Loppuun jaan vielä muunnellun version Valion nopean tortillalasagnen reseptistä, jonka löysin Glorian ruoka&viini -lehdestä (7/2012) ja kokeilin sitä eilen. Resepti löytyy myös täältä. Muokkasin reseptiä hieman, kun jääkaapista löytyi herkkusieniä ja pienempiä tortillapohjia. En ikinä lisää rasvaa jauhelihan paistamiseen, kun jauhelihassa itsessään on niin paljon rasvaa. En käyttänyt myöskään persiljaa. Kuivatuilla yrteillä voisi varmasti ajaa saman asian.

Nopea tortillalasagne

3-4 medium tortillapohjaa (tämä koko sopi paremmin meidän vuokaan)
400 g jauhelihaa
1 sipuli
100 g herkkusieniä
suolaa
pippurisekoitusta
400 g tomaattimurskaa (laitoin 500 g mutta se oli liikaa, kun lasagnesta tuli liian vetinen)
1 prk (2,5 dl) Kolmen juuston ruokakermaa
1 pussi (150 g) juustoraastetta


Paista jauheliha paistinpannulla. Paloittele sipuli ja herkkusienet ja lisää jauhelihan sekaan pannulle. Mausta suolalla ja pippurilla oman maun mukaan. Lisää tomaattimurska ja ruokakerma. Anna kiehahtaa. Nosta levyltä. Laita pyöreään uunivuokaan kerroksittain ohuelti kastiketta, tortilloja ja juustoraastetta. Ripota pinnalle loppu juustoraaste. Paista tortillalasagnea 225 asteessa uunin keskiosassa 10-15 minuuttia.

Tortillalasagne on nopeaa ja herkullista arkiruokaa, jota voisi tarjota vieraillekin.

Mukavaa perjantai-iltaa!