maanantai 30. syyskuuta 2013

Pienen pieni asuntoahdistus

En ole aikaisemmin kertonut paljoa kodistamme, joten nyt ajattelin sen tehdä. Asumme pääkaupunkiseudulla pienessä kerrostalokaksiossa. Neliöitä meillä on 42,5. Ostettiin tämä asunto vajaa 3,5 vuotta sitten, silloin kun meitä oli vielä vain kaksi. 1,5 vuotta sitten perhe kasvoi keskikokoisella koiralla ja vajaa vuosi sitten lapsella. Pidämme kodistamme kovasti ja tähän asti ollaan pärjätty asunnossa ihan hyvin. Pikkuhiljaa minusta alkaa kuitenkin tuntumaan siltä, että tilaa voisi olla enemmänkin. Lähinnä jotkut käytännön jutut olisivat helpompia isommassa asunnossa. Tässä niistä muutama.

Meillä ei ole astianpesukonetta, jota välillä kipeästi kaipaan. Miten helppoa olisikaan työntää likaiset astiat suoraan tiskikoneeseen ja laittaa kone pesemään astioita. Nyt tiskit lojuvat pienen pienellä tiskipöydällä keittokomerossa, jos en ehdi/jaksa pestä niitä heti ruokailun jälkeen. Lapsen astiat pesen kyllä aina heti, mutta mieheni kanssa käytämme laseja ja lautasia yleensä useamman kerran ennen kuin ne pestään.

Kukapa ei toivoisi keittöön (tai asuntoon ylipäänsä) lisää kaappitilaa. Jos joskus saan isomman keittiön, toivelistalla on tehosekoitin ja mahdollisesti myös yleiskone. Nyt keittiöön ei yksinkertaisesti mahdu enempää tavaraa. Sieltä löytyy vain "pakolliset" viikottain käytettävät tavarat kuten kahvinkeitin, mikro ja leivänpaahdin. Muutenkin periaatteena on, että kun kotiin hankitaan/saadaan jotain uutta niin samalla jotain vanhaa lähtee kiertoon tai roskiin. Näin tavaramäärä pysyy jotenkin kohtuullisena. Siitä huolimatta vinttikomero ja vaatehuone ovat täynnä.

Keittokomero tiskialtaalta ikkunalle päin.
Keittokomero ovelta tiskialtaalle päin.




Pyykinpesukoneen saimme mahtumaan kylpyhuoneeseen (=vessaan), mutta tulovesi- ja poistovesiletkut täytyy laittaa aina erikseen kiinni, kun pyykkiä alkaa pesemään. Tulovesihana on suihkun alla ja letkut menevät suihkutilan läpi, joten ne eivät voi olla kiinni, jos suihku on käytössä. Myös pesukoneen sähköjohto pitää vetää kylpyhuoneen läpi ennen jokaista pyykinpesukertaa, kun huoneen ainoa pistorasia on vastakkaisella seinällä. Taloyhtiössä on kyllä pyykkitupakin, mutta sehän se vasta hankalaa olisikin, kun saisi pestä pyykkiä vain ennalta varattuna aikana ja pyykkejä pitäisi kannella edestakaisin pyykkitupaan ja takaisin. Meidän ratkaisu on paljon parempi, mutta silti hieman työläs. Pesemmekin yleensä pyykkiä vain kerran viikossa 2-3 koneellista kerrallaan.

Kylpyhuone ovelta suihkuun päin.
Kylpyhuone ovelta vessanpöntölle päin.























Hissittömän talon toisessa kerroksessa asuminen ja vaunuvaraston sijaitseminen toisessa rapussa tuovat omat haasteensa ulkoiluun. Kesällä kaikki on helppoa, mutta talvella toivoisin omaa pihaa tai edes maantasalla asumista. Jokapäiväinen ulkoilu olisi hieman helpompaa, jos vaunut olisivat parkissa heti oven ulkopuolella, eikä niitä tarvitsisi mennä hakemaan ulkokautta vaunuvarastosta lapsi sylissä, koiran hihna toisessa kädessä ja mahdollinen laukku olalla.


Olohuone keittokomeron ovelta päin.
Nykyisessä asunnossa on yksinkertaisesti liian vähän tilaa. Olohuone toimii ruokailutilana, oleskelutilana, lapsen leikkihuoneena ja mieheni työ- ja opiskelupisteenä. Muutenkin pienessä makuuhuoneessa on meidän 160 cm leveä parisänky ja siihen sivuvaununa pinnasänky, kaksi yöpöytää ja vaatekaappi. Tuntuu, että missään huoneessa ei mahdu edes kääntymään ympäri ilman että osuu tai lyö itsensä johonkin huonekaluun.



Olohuone työpöydältä päin.


Itse en pidä kaupungissa asumisesta. Tai no onhan se ihan kätevää, kun kaikkialle on lyhyt matka ja bussit ja junat ajavat melkein kotiovelta. Haluaisin kuitenkin vähän hiljaisempaan paikkaan asumaan. Liikenteen melu tekee minuut levottomaksi, enkä välitä tiiviistä kaupunkirakentamisesta. Kaipaan vähän enemmän omaa tilaa. Ärsyynnyn myös joka kerta, kun A herää parvekkeella nukkuessaan tietyömaan tai aurausauton kolinaan ja naapurin lapset huutavat parvekkeen alla toisilleen. En minä minnekään ihan korpeen haluaisi, mutta jonnekin vähän rauhallisempaan paikkaan kuitenkin.

Eteinen olohuoneen ovelta päin.
Eteinen makuuhuoneen ovelta päin.























Lisää tilaa siis tarvitaan, mutta minun ollessa hoitovapaalla taloustilanne ei ole paras mahdollinen asunnon ostoon. Pitää katsoa kuinka kauan me jaksetaan kituutella tässä vai löytyisikö meille budjettiin sopiva uusi tilavampi asunto. Tässäpä tuli samalla esiteltyä kotimme. Mitäs piditte? Makuuhuoneesta ei ollut kuvaa, kun en jaksanut laittaa päiväpeittoa sängyn päälle :D






2 kommenttia:

  1. Kivan näköinen koti teillä :) Mä en ikinä voisi saman päivän aikana kuvata yhteen postuakseen kuvia kodista, kun jossain on aina kuin pyörremyrskyn jäljiltä, ettei kyllä kehtaa julki tuoda :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Tein 10 minuutin pikajärjestelyn ennen kuvien ottamista (eli lelut laatikkoon ja pöydiltä tavarat paikoilleen), mutta muuten annoin kaiken olla niin kuin meillä yleensäkin on. Ruoka- ja tiskipöydällä on tavaraa, miehen työpöytä on iloisessa sekasorrossa ja karvapallot pyörii nurkissa :D Onneksi ne ei näy kuvissa.

      Poista

Kiitos viestistäsi!