Viime viikon torstaina, isin syntymäpäivänä, reilun 1 vuoden ja 1 kuukauden iässä pieni mies otti ensimmäiset kunnolliset askeleensa ilman tukea ja oppi kävelemään. Nyt täällä asuu siis yksi pieni kävelevä taapero :) Meno ei onneksi ole vielä kovin kovaa, vaan pysyn toistaiseksi hyvin perässä. (Paitsi eilen A lähti juoksemaan isin perään) Kävely näyttää enemmänkin siltä, että poika olisi juonut muutaman lasin liikaa terästettyä maitoa :D Horjuu, huojuu ja välillä pyllähtää maahan. Ihanaa katsoa pienen menoa, kun hän on selvästi itsekin todella ylpeä ja innoissaan uudesta taidostaan. Hymy naamalla pikkumies taapertaa ja kuljettaa leluja paikasta toiseen <3
Näin siitä pienestä kääröstä kasvoi vuodessa iso poika. Lapsen kehitys on ollut vuoden aikana niin huimaa, että ihme kun olen pysynyt perässä. Itse en pojan kasvua ole huomannut kuin vasta jälkeen päin valokuvia ja videopätkiä katsomalla. Välillä huomaan ihmetteleväni, miten joku vaate puristaa ja kiristää vaikka se vasta otettiin käyttöön. Uusia taitoja tulee vauhdilla ja puhumista harjoitellaan kovasti. Selviä sanoja tulee satunnaisesti, mutta ei joka kerta. Useimmin sanotut sanat ovat "hauva", "kakka", "äitä" (=äiti) ja "isi". Usein kotiin mentäessä rappukäytävässä raikaa "uh, uh, uh" (= vuh, vuh, vuh), kun poika tietää koiran odottavan meitä kotona. Puhetta A ymmärtää todella hyvin ja häkellyn usein, kun poika tekee mitä pyydän tai osaa osoittaa oikeaa tavaraa pyydettäessä. Iso pieni mies...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos viestistäsi!