Yleensä meillä on maanantaiaamupäivisin muskari lähileikkipuistossa klo 10.15-11.00. Tänäänkin se olisi ollut, tai itse asiassa on parhaillaan menossa, mutta me emme ole siellä. Emme ole, koska pikkumies nukkuu päiväunia. Nukkuu, niin kuin joka päivä tähän aikaan, paitsi maanantaisin. Muskari on juuri pojan päiväuniaikaan, mutta enhän minä sitä silloin tiennyt kun muskariin ilmoittauduin ja rytmi oli vielä silloin ihan toisenlainen. Tähän asti muskarista on selvitty, kun olen valvottanut poikaa muskarin yli. Se ei ole ollut hirveän hyvä vaihtoehto, kun poika on kitissyt koko 45 minuutin pituisen muskarin ajan vähän väliä väsymystään, eikä ole jaksanut keskittyä ollenkaan. Yhdellä kerralla (kun oltiin herätty aamulla aikaisemmin) laitoin pojan päiväunille hyvissä ajoin ennen muskaria siinä toivossa, että hän heräisi itsestään ennen kuin meidän täytyy lähteä. Eihän siinä niin käynyt. Siispä herättelin pojan varovasti 5-10 minuuttia ennen muskarin alkua, nappasin syliin ja kipitin unenpöpperöinen lapsi sylissä 400 metrin matkan leikkipuistoon. Tämä oli parempi vaihtoehto, mutta toimii vain, jos aamulla on herätty viimeistään seitsemältä. Eikä sekään ihan täydellinen ratkaisu ole, kun poika väsähtää sitten todella nopeasti uudestaan ensimmäisten päiväunien jäätyä kesken.
Tänään päätin olla kiusaamatta pientä ja jättää muskarin väliin, vaikka minulle muskari onkin tuonut mukavaa vaihtelua muuten samanlaisiin päiviin. Vein pojan parvekkeelle nukkumaan 9.45, jonne hän nukahti samantien (ei tarvinnut työnnellä vaunuja yhtään) ja nyt kellon ollessa 10.55 poika nukkuu edelleen. Muskari loppuu viiden minuutin päästä, joten nukkumiseksi se meni. Saa nähdä miten me jatkossa tehdään. Itseä harmittaa todella paljon, jos emme enää pääse muskariin, mutta lapsen ehdoilla tässä on mentävä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos viestistäsi!