perjantai 4. huhtikuuta 2014

Meidän perheen ruokatottumukset

Kirjoitan tällä kertaa aiheesta, joka on lähellä omaa sydäntäni eli ruokailu ja ruokatottumukset. Haaveammattini on jo muutaman vuoden ollut ravintoterapeutti/ravitsemustieteilijä, mutta koska en laiskuuttani jaksa opiskella puuttuvia lukion kemian kursseja pääsykoetta varten, joudun olemaan itseoppinut oman elämäni ravitsemustieteilijä :D Tässä tekstissä ei siis ole pelkkiä faktoja, vaan paljon omia näkemyksiä ja mielipiteitä. Olen kuitenkin jonkun verran lukenut ravitsemusta käsittelevää kirjallisuutta ja käynyt omaksi ilokseni avoimessa yliopistossa yhden ravitsemustieteen kurssin. Muun muassa allaolevista kirjoista olen ammentanut tietoa ravitsemukseen liittyen.


Nyt kun pikkumies on jo hetken aikaa syönyt pääasiassa samaa ruokaa meidän vanhempien kanssa, on ollut hyvä aika tarkastaa koko perheen ruokatottumuksia ja katsoa kriittisesti mitä sitä tulee syötyä. Olen aika tarkka siitä, että lapsi syö pääsääntöisesti monipuolisesti ja terveellisesti. Aina välillä on poikkeuksia ja tilanteita, jolloin pitää saada äkkiä lapselle jotain mahantäytettä, mutta useimmiten pidän huolen, että ruoka jota poika syö, on myös ravitsevaa. Kaupat ovat nykyään pullollaan ravintoarvoiltaan heikkoja valmisruokia ja puolivalmisteita, joilla täytetään vatsa ilman riittäviä ravinteita ja totutetaan makuaisti keinotekoisiin arominvahventeisiin. Ruokaostoksilla täytyy tehdä valintoja halpojen ja mainostettujen teollisuuden tuotteiden ja aitojen peruselintarvikkeiden välillä, vaikka maku- ja väriaineilla kyllästetyt tuotteet on usein sijoitettu kaupassa helpommin saataville. Vastuu lapsen ruokailusta ja ravitsemuksesta on vanhemmilla ja koska lapsi ei vielä itse tiedä mikä hänelle on parhaaksi, meidän vanhempien tehtävä on tarjota hänelle ruokia, joita hän tarvitsee pysyäkseen terveenä ja kasvaakseen ja kehittyäkseen hyvin. Mitä nämä ravitsevat ruoat sitten meidän perheessä ovat?

Käytän ruoanlaitossa ja ruokailussa paljon mahdollisimman vähän käsiteltyjä raaka-aineita. Vältän säilykkeitä, valmismarinadeja, sokeroituja ja keinomakeutettuja ja muita lisäaineilla "maustettuja" tuotteita. Maalaisjärki sanoo, ettei ihmisen (tai muunkaan luontokappaleen) elimistöä ole tarkoitettu käsittelemään synteettisesti valmistettuja raaka-aineita. Enkä usko, että kaikkien teollisuusentsyymien yhteisvaikutuksia kehossa on pystytty luotettavasti tutkimaan, vaikka joidenkin makeutus- ja väriaineiden hatitoista onkin jo saatu tutkimustietoa. Marinoin esimerkiksi kanan mieluummin itse kuin ostan valmiiksi marinoituja suikaleita, johon on koostumuksen parantamiseksi lisätty stabilointiaineita. Ja ostan todella harvoin valmiiksi maustettuja jogurtteja/rahkoja/viilejä, joista lähes 1/10 osaa on lisättyä sokeria ja maustamiseen on käytetty keinotekoisia aromeita.

Pastat, nuudelit, riisit ja leivät ostamme täysjyväisinä. Valkoisissa, kuorituissa viljoissa kun ei niitä tärkeitä ravintoaineita ja kuituja ole juuri nimeksikään, joten miksi täyttää vatsa "tyhjällä energialla" ja jäädä paitsi tärkeistä. Käytän usein täysjyväriisin sijasta täysjyväohraa, joka on kotimaista ja kuitupitoisempaa kuin riisi. Puuro tehdään aina hiutaleista. Annospikapuurot jätetään kaupan hyllylle. Tiesitkö, että valmiissa annospikapuuroissa on emulgointiainetta parantamassa koostumusta ja lisättyä sokeria jopa 16 % eli reilu 1/7 osaa pussin sisällöstä. Siis oikeasti? Onko nämä puurot tarkoitettu jälkiruoaksi vai miksi puuron täytyy olla makeaa? Sama juttu murojen ja myslien kanssa. Olin erittäin järkyttynyt, kun etsin pojalle sopivaa aamupalamuroa ja kaikki murot oli makeutettu hirmuisella määrällä sokeria. Onneksi löysin Taivalkosken myllyn TalkMURUt, jotka on makeuttamattomia kokojyvämuroja. Hyvin maistuu pojalle ilman sokerilisääkin. Mysliä olen tehnyt nyt muutaman kerran itse ja ai että miten hyvää se onkaan! Siihen kun voi laittaa juuri ne aineet, joista itse pitää. Eli paljon siemeniä, jyviä, pähkinöitä ja leseitä.


Syömme päivittäin vihanneksia, juureksia, hedelmiä ja marjoja. Teen viikossa useamman kerran kasvisruokaa ja ne uppoavat tällä hetkellä pikkumiehelle paremmin kuin liha. Valitettavasti emme usein valitse luomua, kun hinta on niissä kova ja tulot pienet. Luomu olisi ehdottomasti parempi valinta, mutta tällä hetkellä valitsen mieluummin kasviksia monipuolisesti kuin vähemmän parempaa. Pyrin kuitenkin valitsemaan aina kotimaisen ulkomaisten tehoviljeltyjen sijaan, jos mahdollista.


En kuitenkaan ole ehdoton ruoan suhteen ja kyllä meilläkin syödään luvattoman usein valmismarinadeja, nugetteja ja eines maksalaatikkoa. Me vanhemmat herkutellaan väriainepommikarkeilla ja jäätelöllä, mutta lapselle keinotekoiset väri- ja makeutusaineet eivät kuulu. Mielestäni on tärkeää tiedostaa mitä elimistö tarvitsee toimiakseen ja mikä taas on niin sanottua ylimääräistä, turhaa ruokaa. "Normaalin" ruoan käsite on muuttunut muutaman vuosikymmenen aikana melkoisesti. Vain omilla valinnoilla voi vaikuttaa omaan hyvinvointiin ja pikku hiljaa kauppojen tuotevalikoimaan.

Kiinnitätkö sinä huomiota siihen mitä syöt vai ostatko vain helpointa, halvinta ja vaivattominta ruokaa?

2 kommenttia:

  1. Jepjep... Meillä käytetään toosi harvoin valmiiksi marinoituja lihoja ja eineksiäkään ei oikein koskaan. Esimerkiksi makkaraa tai nakkeja ei käytetä ruoanlaitossa (kesällä saatetaan pari kertaa makkaroita grillata); vain me aikuiset leikkelettä leivän päälle pistetään. :P Joskus harvoin itse syön maustettuja jogurtteja, mutta noin yleensä mä ja tyttö molemmat syödään maustamatonta jogurttia / viiliä ihan vain itse pilkotuilla hedelmäpaloilla tai marjoilla (joskus tytöllä kaupan valmis hedelmä-/marjasosetta). En ymmärrä, miksi monet ihmiset valitsee aina semmoisen valmiin sokeripommin, huh...

    Lihan suhteen meillä olisi kyllä parannettavaa, koska lähes kaikki lämpimät ruoat on meillä liharuokia (kalaa on toki välillä myös). Ja itse oon suklaakoukussa. xD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi! Kiva kuulla, että teilläkin kiinnitetään huomiota siihen mitä syödään. Minulla on sellainen mielikuva, että monissa perheissä syödään luvattoman paljon valmisaterioita ja eineksiä. Saatan tietenkin olla väärässä. Ja helppohan minun on puhua itse tehdystä ruoasta, kun olen vielä kotona. Katsotaan miten meidän sitten käy, kun palaan töihin ja aikaa ruoanlaitolle jää vähemmän.

      Poista

Kiitos viestistäsi!